Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

150 vuotta kestänyt työ saa uusia muotoja – ”Ilman koskea, Serlachiuksia ja paperityöläisiä Mänttä olisi maaseutua”

Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen arvioi Serlachius-suvun vaikutusta paikkakunnalle KMV-lehden pyynnöstä. –Serlachiuksen perintö näkyy nykyisin paikkakunnalla ehkä tietynlaisena nostalgiana. Erityisesti vanhemmat ihmiset muistelevat aikaa, jolloin yhtiö piti huolta Mäntästä ja mänttäläisistä. –Nostalgia on ehkä jättänyt varjoonsa sen, että yhtiön kultakaudella Mänttä oli myös hyvin jakautunut yhteisö, porvarillisella yhtiöllä oli vastavoimanaan sosialistinen työväenliike. –Moni vanhemman polven mänttäläinen on kertonut minulle alkaneensa arvostaa Serlachiuksia erityisesti vasta sen jälkeen, kun suku lähti Mäntästä. Aikoinaan heitä piti vähän vierastaa, koska he olivat poliittinen vastapeluri. –Kun Serlachiusten ja heidän mänttäläisten luottomiestensä tilalle tulivat kasvottomammat ja Mäntästä vähemmän kiinnostuneet globaalin metsäteollisuuden johtajat, ehkä ymmärrettiin, että Serlachiusten kanssa oltiin aina tavallaan samassa veneessä, yhdessä Mänttää rakentamassa. Mittaamattoman arvokas Serlachiuksen perintö näkyy paikkakunnalla ainutkertaisessa rakennuskannassa. –Serlachius-yhtiön jälkeensä jättämä rakennuskanta on mittaamattoman arvokas. Sivonen muistaa hyvin ensimmäisen kerran, kun hän tuli Mänttään. –Näin Klubin, pääkonttorin, Asemankulman talot, Honkahovin, Joenniemen ja monet muut mänttäläiset arvorakennukset. Silloin haukoin henkeäni – nyt asuttuani paikkakunnalla jo pidempään rakennukset ovat tietysti tavallaan arkipäiväistyneet. –Mutta näen oman alkureaktioni usein, kun esittelen Mänttää tänne ensi kertaa tuleville vierailleni. Meidän mänttäläisten ei pitäisi unohtaa sitä, miten hienossa arkkitehtuurisessa ympäristössä saamme asua. –Minusta olisi kyllä myös hienoa, jos kaupungin tekemät kaupunkikeskustan elävöittämissuunnitelmat toteutuisivat. –Kaupunkiympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja on meidän sukupolvemme tehtävä pitää Mäntästä huolta niin, että se on ainutlaatuinen, pieni mutta elävä kaupunki vielä tulevaisuudessakin. Intohimoa ja velvollisuutta Mikä on Serlachius-suvun patruunoiden rooli taiteessa? –Tämä on tosi laaja kysymys. Minulle on tullut sellainen kuva, että G. A. Serlachiukselle ja Gösta Serlachiukselle taide oli intohimo, erottamaton osa jokapäiväistä elämää. R. Erik Serlachius jatkoi heidän työtään ehkä hieman vähemmän henkilökohtaisella tasolla. Gustaf Serlachius totesi minulle aikoinaan monta kertaa, että hän koki Taidesäätiön ja sen toiminnan nuorempana itselleen lähinnä suvun ja sen historian asettamaksi velvollisuudeksi, mutta että vanhetessaan hän alkoi yhä enemmän kiinnostua taiteesta ja museotoiminnasta, myös henkilökohtaisella tasolla. –Pitää muistaa, että nimenomaan Gustaf Serlachiuksen aikana taidesäätiöstä tuli kansallisesti tärkeä, ammatillisesti ylläpidetty museotoimija kaksine museokohteineen. Suvun nykyiset edustajat – näkyvimpinä toimijoina Henrik de la Chapelle ja Susanna Serlachius – puolestaan ovat halunneet jatkaa tätä professionalistuvaa kehitystä ja erityisesti tehdä toiminnasta yhä kansainvälisempää. Aktiivista yhteistyötä kaupungin kanssa Säädekirjassa todetaan, että taidesäätiön tehtävänä oli ”rakentaa ja ylläpitää Mäntässä hyvää koti- ja ulkomaisen taiteen museota sekä vaikuttaa mainitun yhdyskunnan kaunistamiseen Säätiön varoja käyttämällä.” Miten tämä on toteutunut? –Museot ovat tietysti se näkyvin osa säätiön toimintaa. Tosiaan, ihan säädekirjassa meidät on myös velvoitettu Mäntän yhdyskunnan ”kaunistamiseen”. Termi ”kaunistaminen” on ehkä nykyiselle taideajattelulle vähän vieras, mutta olemme halunneet tulkita tätä Göstan ajatusta niin, että säätiö on tasaisin väliajoin hankkinut ja sijoittanut Mäntän kaupunkikuvaan julkisia taideteoksia. –Nyt olemme ryhtymässä tässä asiassa aktiiviseen yhteistyöhön Mäntän kaupungin kanssa. Se on mielestäni hieno juttu. Intressi on kaupungille ja säätiölle ilman muuta yhteinen. Sivosen mielestä Mäntän tarina ja Serlachiuksen suvun toiminta ja vuorovaikutus mänttäläisten kanssa on keskeinen osa säätiön toimintaa, brändiä ja olemusta. –Yksilöllinen historiamme tekee Serlachiuksesta aivan erityislaatuisen toimijan taiteen ja historian kentällä. Tämä kaikki on meille valtava voimavara, joka erottaa meidät muista museoista, antaa meille oman profiilin. Täytyy muistaa, että elämme tarinoiden aikakautta. Siksi olemme yhä aktiivisesti kiinnostuneita niin Serlachiusten kuin muidenkin mänttäläisten historiasta.