Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Lempeä, rohkea ja tarmokas maatalousnainen

Miinanpellonkatu, Miinanpelto, Miinankatu ja Miinanhelmen päiväkoti ovat kaikki saaneet nimensä samasta henkilöstä, Moision Miinasta. Ida Wilhelmiina Matintytär Moisio , eli Miina, syntyi Seppälän tilan Moision torppaan syyskuussa 1869. Miina oli Matti Matinpoika Moision ja Serafia Heikintytär Moision seitsenlapsisen perheen toiseksi vanhin lapsi. Jokaisen Moision torpan lapsen piti tarmokkaasti raivata omaa elämänpolkuaan ja pitää puolensa maailmassa. Ehkä tästä syystä myös Miinasta tuli varsin tarmokas ja aikaansa edellä oleva nainen. Luontoa, lapsia, puutarhanhoitoa ja eläimiä rakastanut Miina kuvattiin varsin lempeäksi ja ahkeraksi naiseksi. Miina oli myös hyvin oma-aloitteinen, mistä kertoo myös se, että hän halusi osallistua perheen elannon hankintaan. Miina perusti 23-vuotiaana oman leipomon ja vuokrasi Seppälän tilalta uudeksi pelloksi sanotun alueen. Hän sai myös luvan ottaa Seppälän talon mailta polttopuita leipomista varten. Kyseinen peltoalue, jonka Miina vuokrasi vuonna 1892, sijaitsi nykyisen Mäntässä uimahallin ja sen viereisen pallokentän paikalla. Alue sai nimensä yritteliään Miinan mukaan, olihan se Miinan pelto. Myös Moision alueen nimi juontaa Miinan jäljille, sillä asuinalue on saanut nimensä Miinan synnyinkodin, Moision torpan, mukaan. Miina työskenteli myös piikana Järnefeltin perheessä, joka oli aikakautensa tunnetuimpia kulttuurikoteja. Järnefeltien perheessä Miina tutustui jonkin verran ajan hienoihin aatteisiin ja oppi valmistamaan maistuvia ruokia. Pääsipä Miina myös taidemaalari Erik Järnefeltin malliksikin ja hän on kertonut jälkipolvilleen mallina olostaan Pyykkiranta -maalauksessa. Joissakin lähteissä tosin mainitaan virheellisesti, että mallina olisi ollut palvelijatar Aurora , mutta pyykinpesijätär on jälkipolvien mukaan valokuvien perusteella kuin ilmetty Miina. Järnefeltien perheen kautta löytyi myös Miinan suuri rakkaus, Arvid Järnefeltin lähin ystävä Ernst Ivar Roini (entinen Idström). Kirjailijana, kääntäjänä, maisterina, näyttelijänä ja valtiopäivämiehenä tunnettu Roini rakastui persoonalliseen ja taitavaan Miinaan. Oli vallan tavatonta, että tuohon aikaan korkea-arvoinen herra ihastui piikaan. Mutta niin vain kävi, että vaatimattomasta piikatytöstä tuli ison Seppälän tilan emäntä. Tarmokkaana ja iloisena tunnettu Miina ottikin pian Seppälän tilan ohjaksiinsa ja hoiti niin emännän kuin isännänkin roolin Ernstin kiertäessä työmatkoillaan. Ernst oli maailmanmies, joka liikkui sulavasti suomenkielisen sivistyneistön kärkijoukoissa. Miinallekin tulivat heidän yhteiselonsa aikana tutuiksi niin Juhani Aho , Jean Sibelius , Akseli Gallen-Kallela kuin Aleksandra Gribenbergkin . Ernst tunnettiin myös paikallispoliitikkona, joka ajoi maatilojen omistajien etuja 1890-luvulla käydyissä koskivoiman omistusriidoissa Serlachiusta vastaan. Hän omisti myös osan ja isännöi tuolloin Keurusselällä seilaavaa siipirataslaiva Elias Lönnrotia. Ernst luopui Seppälän tilan omistuksestaan vuonna 1892 ja muutti Miinan kanssa Karjalan Anteraan. Perheen ensimmäinen lapsi, tytär Elisabeth syntyi kuitenkin Keuruulla vuonna 1893. Pian sen jälkeen perhe muutti Viipuriin. Perheeseen syntyi avioliiton ulkopuolella vuonna 1985 vielä poika, Lauri , joka kuoli seitsemän vuotta myöhemmin. Naimisiin Miina ja Ernst menivät vuonna 1896 ja ostivat kodikseen Karjalan Ruskealasta Rinkon hovin vuonna 1900. Perheeseen syntyi vielä toinen poika Paul ja toinen tytär Eeva . Myös Paul menehtyi lapsena. Ernst menehtyi 46-vuotiaana vuonna 1905 ja Miina jäi hoviin kahden tyttärensä Eevan ja Elisabethin kanssa aina kipeään evakkoon lähtöön asti. Viimeiset vuotensa Miina vietti Eeva-tyttären luona Laihialla. Miina kuoli vuonna 1950 Seinäjoella.