Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Paljastava tutkimus ja taide

Karl Marx (1818–83) kehitteli Pääomassaan ajatuksen tanssivasta pöydästä. Siinä hän kuvasi, kuinka pöydän arvo muuttaa muotoaan, kun se valmiina tulee markkinoille. Valmistusvaiheen työn arvo katoaa, ja tilalle tulee tuotteen yliaistillinen arvo suhteessa muihin esineisiin. Serlachius-residenssissä lokakuun loppuun työskentelevä chileläissyntyinen, Lontoossa asuva, taiteilija ja tutkija Ignacio Acosta (s. 1976) ajattelee työssään jotenkin samalla tavalla. Hän muutti Englantiin vuonna 2005 ja aloitti opinnot Brightonin yliopistossa. Sieltä hän valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 2016. Väitöskirja käsitteli kupariteollisuuden vaikutuksia Chilen ja Englannin välillä. Acosta on mukana Traces of Nitrate -projektissa espanjalaisen valokuvaajan Xavier Ribasin ja englantilaisen tutkijan Louise Purbrickin kanssa. Projektin tavoitteena on tuoda esiin piilotettuja kaivosteollisuuden vaikutuksia ympäristöön. –Chilen ja Englannin välisiin historiallisiin suhteisiin liittyy paljon vallan, kaupan ja kolonialismin kysymyksiä. Chilen rikkaat malmiesiintymät ovat olleet yksi suuri alkulähde Englannin vauraudelle. Kaivosteollisuus on aiheuttanut tuotannon alkupäässä kohtalokkaita vahinkoja ympäristölle ja yhteisöille. Kun mineraalit jalostetaan ja kuljetetaan pois alkulähteiltään, ongelmat häviävät näkyvistä, ja taloudellisen hyödyn saavat aivan muut tahot. Esimerkiksi nitraattia käytetään lannoitteiden ja räjähteiden valmistukseen. –Haluan kaivaa esiin globaaleja vaikutuksia yksittäisten esimerkkien kautta. Minulle on tärkeää, että ihmiset näkisivät ne lainalaisuudet, jotka esimerkiksi kaivosteollisuuteen liittyvät. Koko maailmanlaajuinen vyyhti sisältää geopoliittisia, taloudellisia ja ekologisia kysymyksiä. Haluan tuoda myös historiallisen ulottuvuuden mukaan, pitkiä rakenteellisia perinteitä on vaikea hahmottaa. Acosta työskentelee yhdistäen tutkimuksen ja taiteen. Tällä hetkellä hän tutkii teollisuuden vaikutuksia Pohjoismaissa. Viime vuonna hän oli residenssissä Jokkmokkissa Pohjois-Ruotsissa. –Johdin siellä yhteistyöhanketta Drones and Drums, jossa kuvasimme droonilla teollisuuden vaikutusta saamelaisyhteisöön. Mäntässä Acosta on tutkinut Serlachius-museoiden arkistoja ja kuvannut siellä yksityiskohtia, Hänen metodinsa on yhdistää valokuva ja kirjoittaminen. –Kuvaan paikkoja, joissa teollisuus on läsnä. Valokuvissa käytän filmiä, koska se hitaudessaan sopii paremmin taiteelliseen prosessiin. Liikkuvaa kuvaa teen digitaalisesti. Kuvien valmistuttua kirjoitan niistä kuvailevaa ja analyyttistä tekstiä. Näin taide ja tutkimus yhdistyvät. Lokakuun aikana Acosta on suunnitellut käyvänsä kuvaamassa metsää ja tehdasta. –Ruotsissa tutkin teollisuuden vaikutusta paikalliseen yhteisöön, täällä Mäntässä on luontevaa käsitellä metsäteollisuutta. Norjassa voisi esimerkiksi kalastus ja sen vaikutukset kiinnostaa. Acostan työskentelyä kuvaa yhteisöllisyys ja monien metodien yhdistäminen. Hän valokuvaa, kirjoittaa, piirtää ja tekee kokonaisuuksia erilaisten ihmisten kanssa. Se kaikki on oikeastaan hänen tapansa ajatella koko elämää. –Työskentely Serlachius-residenssissä on ollut antoisaa. Ihmiset Mäntässä ovat ystävällisiä ja avuliaita. Jos jotain tarvitsee, sitä järjestetään, työhön liittyvissä asioissa ei ole tarvinnut stressata, kun fasiliteetit toimivat.