Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Metsähallitus pitää tärkeänä avointa keskustelua kestävästä metsätaloudesta

Viestintäjohtaja Terhi Koipijärven mukaan kansalaisaloite on herättänyt monipuolisen ja avoimen keskustelun metsien käytöstä ja tulevaisuudesta. –Näemme kansalaisaloitteen myös tärkeänä yhteiskunnallisena työkaluna, sillä se mahdollistaa kaikkien kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen yhteiskunnan kehittämiseen. –Metsähallituksen puunkorjuun piirissä on vuosittain noin 2 prosenttia talouskäytössä olevien monikäyttömetsien metsämaasta eli noin 76 000 hehtaaria. Luvussa ovat mukana kaikki hakkuutavat, kuten harvennus-, uudistus- sekä peitteisen kasvatuksen puunkorjuumenetelmät. Yleisin hakkuumuoto valtion mailla on harvennushakkuu. Kaikessa metsänkäsittelyssä huomioidaan ympäristöasiat ja luonnon monimuotoisuus. Metsähallitus on juuri julkaissut uusitun Ympäristöoppaan metsien kestävään hoitoon ja käyttöön. –Avohakkuita tehdään vuosittain noin 18 000 hehtaarilla eli noin 24 prosenttia kokonaishakkuupinta-alasta. Avohakkuualan koko valtion mailla on pienentynyt jatkuvasti ja keskikoko avohakkuualoilla on noin 3 hehtaaria. –Pirkanmaalla tehtiin 2017 hakkuita yhteensä 2 116 hehtaaria, niistä avohakkuita oli 591 hehtaaria (noin 27 prosenttia). Keski-Suomessa hakkuita oli yhteensä 3 881 hehtaaria, joista avohakkuita oli noin 1 000 hehtaaria (noin 25 prosenttia). Koipijärven mukaan Metsähallitus valitsee aina kohteelle parhaiten soveltuvan uudistamistavan. –Avohakkuut sopivat valopuulajien kuten koivun ja männyn uudistamiseen. Valtion metsissä käytetään jatkuvapeitteisen metsätalouden menetelmiä niille soveltuvilla kasvupaikoilla, jos alueen muiden käyttömuotojen vuoksi peitteisyyden ylläpitäminen metsässä on tärkeää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi Lapin karut männiköt, matkailu- ja retkeilyalueiden metsät sekä soveltuvat turvemaiden metsät. Merkittävä vaikutus aluetalouteen Viestintäjohtajan mukaan avohakkuista luopumisella olisi merkittävä vaikutus, myös aluetaloudellisesti. –Mikäli uudistushakkuut kiellettäisiin, joutuisimme tekemään puunkorjuuta huomattavasti useammin ja laajemmilla pinta-aloilla. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia, kun muun muassa korjuu- ja kuljetuskustannukset sekä puunkuljetuksen hiilipäästöt nousisivat. –Samalla teiden kunnossapitotarve laajenisi koskemaan huomattavasti suurempaa kilometrimäärää kuin nykyisillä menetelmillä. Metsänuudistamisen onnistumiseen voi myös vaikuttaa epävarmuus taimettumisesta, etenkin valopuulajit koivu ja mänty tarvitsevat valoisan ja avaran uudistumisympäristön. Koipijärven mukaan metsätalous on merkittävä työllistäjä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä valtion metsiä on paljon ja muita työnantajia on vähemmän. –Hyödynnämme toiminnassamme yksityisten yrittäjien tarjoamia palveluja ja tuemme siten yrittäjyyttä erityisesti pienillä paikkakunnilla. Ostamme kaikki puunkorjuutyöt, kuljetukset sekä merkittävän osan metsänhoito- ja metsänparannustöistä palveluina alan yrittäjiltä. –Monikäyttömetsien työllistävä vaikutus vuonna 2017 oli 5 000 henkilötyövuotta, metsäalan yrityksiä työllistettiin 400 kappaletta ja monikäyttömetsien luontomatkailuun liittyviä sopimuksia oli yli 500. Ulkopuolelta ostettuihin palveluihin käytettiin 143 miljoonaa euroa. –Tällä hetkellä uudistushakkuiden osuus puukaupan taloudellisesta tuloksesta on noin 80 prosenttia. Jos uudistushakkuista luovutaan, eikä hakkuupinta-aloja lisätä, laskee hakkuumäärä ainakin kolmasosaan nykyisestä eli 6 miljoonasta kuutiosta noin 4 miljoonaan kuutioon. Suomessa metsäteollisuuden kokonaistuotannon arvo on noin 20 miljardia euroa. Metsähallituksen puiden osuus tästä on 10 prosenttia eli 2 miljardia euroa. Kolmasosan pudotus tarkoittaisi 666 miljoonaa euroa. Voidaanko avohakkuut korvata? Voidaanko metsähallituksen avohakkuut korvata muilla hakkuutavoilla? –Käyttäisimme muita lain sallimia metsänkäsittelymenetelmiä, mutta toki lopputulos muun muassa metsän uusiutumisen, kasvun ja tuoton suhteen olisi jatkossa merkittävästi erilainen. –On tärkeätä, että voimme valita aina metsälle parhaiten soveltuvan uudistamistavan huomioiden puulajit, luonnon ja kasvupaikan. Eri lajit viihtyvät erilaisissa ympäristöissä – avoimesta peitteelliseen metsään, Koipijärvi vastaa.