Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja: Avohakkuut tuhoavat luontoa

Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja Kaija Helle kertoo avohakkuulla olevan monenlaisia vaikutuksia maisemaan, virkistyskäyttöön, marjastukseen ja luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen. –Maisema on kaikkien yhteinen ja luonnonmetsät ovat maiseman koruja. Avohakkuut tekevät maisemaan visuaalisesti rumia haavoja, joihin on ahdistavaa törmätä. –Metsien terveysvaikutukset ja stressinhoito ovat kiistattomat, mutta minne mennä, kun tutut lähimetsät häviävät? Olen erityisen huolissani lasten metsäsuhteen rakentumisesta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuumenettelyllä metsien virkistysarvot säilyvät. Helle pitää selvänä, että avohakkuut hävittävät metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia. –Tämä on johtanut Etelä-Suomessa virkistyspaineen kasvuun luonnonsuojelualueille ja kansallispuistoihin jo siinä määrin, että niiden suojeluarvot kärsivät. Tarvitsemme virkistysmetsiä, joissa puut pysyvät pystyssä. Todellisuus ja metsätalouden retoriikka virkistyskäytöstä nykymetsissä eivät kohtaa Mustikan peittävyys on hävinnyt 60 prosenttia Helteen mukaan avohakkuut hävittävät marjastusmahdollisuuksia: mustikan peittävyys on hävinnyt 60 prosenttia 60 vuodessa. –Mustikka on luonnon terveyspommi ja olennaisen tärkeä lukuisille lajeille, muun muassa metsolle. –Puut elävät maan alla yhteistä elämää lukemattomien sienirihmastojen kanssa ja niillä on yhteistä ravinto- ja vesitaloutta. Kun puusto hakataan, rihmastot lakkaavat tuottamasta itiöemiä, joita kutsutaan sieniksi. Taajaan asutuilla alueilla sienimetsiä pitää jo etsiä siinä kuin sieniäkin. –Metsät ovat tuhansien pienten lajien kudelmia, jotka pitävät yllä nykyisten ja tulevaisuuden metsien terveyttä ja elinvoimaisuutta. Ne ovat osa sitä luonnon rikkautta ja monimuotoisuutta, jonka avohakkuut hävittävät. Uhanalaisista lajeista 36 prosenttia metsälajeja Helteen mukaan avohakkuista seuraa vesistöjen rehevöitymistä, kun sade- ja sulavedet kuljettavat paljastuneelta maalta ravinteita vesistöihin. Tämäkin puoltaa avohakkuiden lopettamista. –Nykytietämyksellä avohakkuiden vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat mielestäni suurin ongelma ja peruste niiden lopettamiseen. Vanhat metsät ja puurakennukset sitovat hiiltä parhaiten – niin kauan kuin ne ovat pystyssä. –Mielestäni maan nykyiseltä hallitukselta on vastuutonta, että puun kertakäyttöä lisätään vastoin ilmastonmuutosta aiheuttavista tekijöistä ja torjunnasta olevaa tutkittua tietoa. Puun jalostukseen ja tuotteistamiseen pitää panostaa sen sijaan, että puuta avohakataan tikkuina vessapaperiksi maailmalle. –Avohakkuiden vaikutukset lajien häviämiseen ovat kiistattomat. Metsälajit johtavat uhanalaisten lajien määrässä 36 prosentilla kaikista uhanalaisista. On kestämätöntä, että hallitus ei ota vastuuta lajien säilymisestä. Lopuksi Suomen luonnonsuojeluliiton kanta: Emme halua jättää metsälajien sukupuuttoa tulevaisuuden perinnöksi. Siksi tarvitsemme lajien säilymisen turvaavan Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman ja sille rahoituksen. Metsiä koskevassa toiminnassa pitää siirtyä nykyisestä kapea-alaisesta ja lyhytnäköisestä ajattelusta laajaan ja monikäyttöiseen suuntaan.