Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Puukaupassa ja hakkuissa tulee lähes ennätysvuosi

Puukaupasta on pohjoisella Pirkanmaalla tulossa 2000-luvun toiseksi paras. Näin kertoo Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Harri Katajamäki . Ylipäätään metsäteollisuudella menee hyvin. Massa-, kartonki- ja paperiteollisuuden markkinat vetävät, ja kotimaassa on vireillä useita suuria metsäteollisuuden investointeja. MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvisen mukaan syyskuun puoliväliin mennessä yksityismetsistä oli myyty 17 prosenttia enemmän puuta kuin viime vuonna. Yksityismetsien markkinahakkuita oli tehty yli 10 prosenttia viime vuotta enemmän. Metsäteollisuus ry:n tilaston mukaan sen jäsenet olivat ostaneet yksityismetsistä puuta syyskuuhun mennessä noin 27,6 miljoonaa kuutiota. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos kertoi tiistaina, että kotimaan puukauppa ja -hakkuut kasvavat jopa enemmän kuin puunkäyttö lisäten siten myös varastotasoja. Kova kysyntä on heijastunut puun hintoihin. PTT:n mukaan yksityismetsien kantorahatulot yltävät ennätykselliseen 2,2 miljardiin euroon. Ensi vuonna hakkuiden ja puukaupan kehityksestä ennustetaan maltillisempaa. Äänekosken vaikutus näkyy Hakkuiden määrä nousee yli kymmenen miljoonaa kuutiometriä suuremmaksi kuin 2010-luvulla keskimäärin eli koko maassa noin 67 miljoonaan kuutiometriin. Erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan tuotannon nousu tänä vuonna täysimääräiseen on kasvattanut kuitupuun kysyntää. Harri Katajamäen mukaan Äänekosken kysyntä ulottuu pohjoiselle Pirkanmaalle aina Parkanoon saakka. –Kuitupuuta ei enää jää tien varteen vaan puuvirrat ovat kääntyneet Äänekoskelle, vaikka kuitupuun hinta ei ole seurannut maailmanmarkkinahintoja. Kuitupuuta viedään Äänekosken lisäksi myös Jämsänjokilaaksoon, Raumalle ja Pietarsaareen. Pohjoisen Pirkanmaan tukkipuu jää suurelta osin hyödyttämään aluetaloutta, sillä suuret sahat, Metsä Fibren Vilppulan saha, Kinnaskoski Vilppulassa ja UPM:n Korkeakosken saha ja JPJ-Wood tarvitsevat paljon tukkia. –Harvinaisen hyvä vuosi on tulossa metsänomistajan näkökulmasta. Vain kuitupuun hinta on pysynyt maltillisena. Katajamäki kommentoi. Teiden varsilla näkee aika usein avohakkuualueita. Onko niiden määrä kasvanut pohjoisella Pirkanmaalla? –Avohakkuut teiden varsilla johtuvat keleistä. Puunkorjuu oli viime kesänä, syksynä ja talvella vaikeaa, ja tienvarsikohteet olivat kysyttyjä. Avohakkuita tehdään pohjoisella Pirkanmaalla aika tasaisella tahdilla. Tukkipuita ei määräänsä enempää mahdu paikallisille sahoille, Katajamäki kertoo. Isoja investointeja suunnitteilla MTK:n Järvisen mukaan havusellun kysyntä näyttää erinomaiselta, ja se lupaa hyviä näkymiä puupohjaisten pakkausten, kartongin ja pehmopapereiden markkinoille. Mäntässä toimii Metsä Tissuen pehmopaperitehdas. –Myös massiivipuutuotteilla on kysyntää ja alalle on tullut uusia investointeja muun muassa Metsä Woodilla Punkaharjulla ja Keitele Timberilla, jonka uusi saha aloitti Alajärvellä. Yksi syy kotimaisen puun kasvaneeseen kysyntään on tuontipuun vähentyminen. Kun yli 10 vuotta sitten puuta tuotiin yli 20 miljoonaa kuutiota, nykyinen taso on noin 11 miljoonaa kuutiota. Suomeen tuodaan lähinnä koivukuitua ja havupuuhaketta. Tuonti on tosin alkanut viime aikoina vilkastua. Puunhankintaa lisääviä investointeja on vireillä useita, jotka toteutuessaan lisäävät puuntarvetta vähintään 16 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suunnitteilla on Finnpulpin biotuotetehdas Kuopioon (puuntarve 6,7 miljoonaa kuutiota vuodessa), Metsä Groupin Kemin sellutehtaan uudistaminen (nykyinen puuntarve yli 3 miljoonaa kuutiota), KaiCell Fibers Oy:n biojalostamo Paltamoon (3,5 miljoonaa kuutiota) ja Boreal Biorefin biojalostamo Kemijärvelle (2,9 miljoonaa kuutiota). Lisäksi Kaidi Finland suunnittelee Kemiin biopolttoainejalostamoa. Se käyttäisi raaka-aineena puupohjaista biomassaa, kuten energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja.