Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Romaani haluaa herättää lukijansa

Paikoin kirjan Kansallinen herätys, dokumentaarinen fantasia , Teos, 2018, 375 s, aiheena on fasismi tulenarassa mielessä, mutta kirjassa tutkitaan kansallismielisyyttä myös neutraalimmin. Kirjailija Aleksanteri Kovalainen , 40, on tutkinut alkumyyttejä ja suomalaisuutta siltä kannalta, missä aihe on laajemmin suomalaisten ymmärtämä ja sellaisena ehkä useimpien hyväksymä ja missä se toisaalta taas menee jo naurettavuuksiin. Suomi vuonna 2015 Romaanin sysäsi liikkeelle muutama vuosi sitten vallinnut yhteiskunnallinen tilanne ja siitä käyty keskustelu. Vuosi 2015 oli maahanmuuttokeskustelussa jonkinlainen vedenjakaja. Perussuomalaiset olivat nousseet hallitukseen ja Olli Immosen Facebook-päivitys, joka puhui monikulttuurisuutta vastaan, oli julkaistu ja Suomessa koettiin niin sanottu pakolaiskriisi. –Aloin ajatella, että hetkinen, mitäs meillä täällä Suomessa nyt oikein on tapahtumassa, kertoo Kovalainen. Koulutukseltaan Kovalainen on filosofi ja kirjoittanut ennen ensimmäistä romaaniaan, Mädän elämän alkeet , Teos, 2016, 240 s, filosofisia teoksia ja ollut toimittamassa niitä. Kaunokirjallisuuteen Kovalainen kertoo lähteneensä siksi, että kaunokirjallisuudessa pääsee vielä uudelle tasolle. Akateemisessa työssä kerätään paljon tietoa, mutta esille pääsee aiheesta vain jäävuoren huippu, ulkopuolelle jäävät tunteet ja itsensä likoon laittaminen, mikä on mahdollista kaunokirjallisuudessa. Kovalainen ei alkanut kerätä tästä aiheesta tietoa tiedon vuoksi, kuten olisi tutkijana tehnyt, vaan alkoi työskennellä aiheen parissa taiteellisesti. Hän näki orastavan yhteiskunnan kahtiajakautumisen ja aihe sai pontta myös siihen aikaan vilkkaana käyneestä maahanmuuttokeskustelusta. Syyskuussa 2015 Facebook kävi aiheesta kuumana. Kovalainen kertoo, että hänellä itsellään menivät silloin jotkut kaverisuhteet säpäleiksi, kun asioista oltiin eri mieltä. Dokumenttia ja fiktiota Kansallinen herätys on alaotsikoltaan dokumentaarinen fantasia. Kovalainen ei pidä romaania dokumenttiromaanina, koska yhtä tärkeä elementti teoksessa on sen fiktiivinen puoli. Fiktion keinoja on käytetty apuna siinä, että on saatu aikaan eheä teos, jossa on oma maailmansa, mutta joka samalla peilaa myös todellisuutta. Puhtaasti fiktiota Kovalainen ei halunnut tehdä siksi, että toivoo teoksellaan osallistuvansa yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheesta. –Toivon, että tämä kirja voisi olla myös herätys, omalla tavallaan, kertoo Kovalainen. Kovalaisen kertoo, että hän ei teoksessa saarnaa vaan toivoo, että teos voi olla lukijalle yksi peili siitä mitä Suomessa nyt tapahtuu. Dokumentin ja fiktion rajaa on romaanissa mahdoton vetää, koska siinä on tislattu todellisuudesta taidetta. Tämän lajin romaani ei ole meillä mikään uusi laji. Esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla , WSOY, 1959, 1960 ja 1962, on sekin jollain lailla vastaava teos. Kansallisen herätyksen pohja on dokumenteissa, mutta kirjailija on varioinut omia teemojaan päälle. Jotkut nimet kirjassa ovat todellisten henkilöiden, kuten Petteri Orpo , kok ja Jari Lindström , ps. Kirjan päähenkilö Zebedeah Kiukkonen on sen sijaan fiktiota. Kirja alkaa kehyskertomuksella, jossa esitellään sen teemat lintuperspektiivistä. Aluksi saadaan taustaksi myös noin 20 vuoden näkökulma maahanmuuttokeskusteluun. Aiheesta monipuolisesti Periaatteessa Kansallinen herätys kysyy, mitä tapahtuu silloin, jos lähdemme kovalla kädellä kritisoimaan maahanmuuttoa ja sallimme rasismin. Mihin tämä kaikki voi johtaa ja jos se johtaa väkivaltaan, sallimmeko sen? Kirja ei esitä yhtä totuutta, vaan pyrkii käsittelemään monimutkaista aihettaan monipuolisesti. –Tarkoitus ei ole vinoilla kansallismielisille henkilöille, vaan hieman niin, että nostetaan kissa pöydälle ja tutkitaan aihetta, että mistä siinä on kyse, kertoo Kovalainen. Kovalainen uskoo, että kirja on onnistunut silloin, jos se saa yleisön ymmärryksen. Vielä jos lukijat löytävät kirjasta jotain sellaisiakin tasoja, joita ei edes kirjoittaja itse ole huomannut, aina parempi. Kirjoja kirjoitetaan kuitenkin aina lukijoita varten. Heikki A. Kovalainen, 40, FT, kirjailija, opettaja ja tutkija. Perhe: Puoliso ja kaksi lasta. Harrastukset: Sulkapallo, juoksu, avantouinti ja bändihommat. Syntyisin: Oulusta, asunut myös Kainuussa ja Kuhmossa, nykyään asuu Tampereella. Kaunokirjalliset teokset: Mädän elämän alkeet, Teos, 2016 ja Kansallinen herätys, dokumentaarinen fantasia, Teos, 2018. Kirjoittamisesta: Kaunokirjallisuus voi käsitellä pahuutta yhtä hyvin kuin mitä muuta aihetta tahansa. "Toivon, että tämä kirja voisi olla myös herätys, omalla tavallaan." Aleksanteri Kovalainen