Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Markku Ahosella elämän kehässä 70 erää takana

Ruovedellä syntymässä käyneen Markku Ahosen perhe muutti Vilppulaan vuonna 1950, kun Markku oli kaksivuotias. Hänen isoisänsä isä oli Taivalahon talon torpparina Ruoveden Väärinmajalla, mutta isoisä oli jo itsellinen maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen Ahonen kävi kauppakoulun Mäntässä ja valmistui vuonna 1966. Koulun jälkeen hän meni töihin Vilppulaan Osuusliike Vankalle ja toimi aluksi mainosmiehenä ja sittemmin varastomiehenä. Hän oli välillä töissä Vilppulan kunnalla, 1981–1987, sekä toimi kauppiaana omassa liikkeessään Vilppulan Rauta ja Harrasteessa. Vilppulassa Ahonen on viihtynyt, paitsi armeija käyminen Turun laivastoasemalla ja Kangasalla töissä olo vuoden verran. Sen jälkeen hän palasi Vilppulaan ja meni K-Rautaan töihin, josta jäi eläkkeelle vuonna 2011. Ahonen on harrastanut avustustoimintaa espoolaisen Sakari Tarvaisen kanssa Viroon. Nuorisokeskuksiin on viety käytettyjä vaatteita ja urheiluvälineitä 1–3 kertaa vuodessa. Viron kulttuuri ja kieli kuuluvat myös Ahosen harrastuksiin. Uusia harrastuksia ovat näytteleminen ja karaoke. Perhettä Ahosella on puoliso, neljä lasta ja kolme lastenlasta. Nyrkkeily saapui Vilppulaan Mäntän Urheilijat (MU) järjesti Vilppulan kirkonkylän koululle nyrkkeilyharjoituksia ja ensimmäisiin harjoituksiin tuli 80 poikaa. Nyrkkeilyä Ahonen harrasti jonkin aikaa Mäntässä ja kävi junioreissa kymmenkunta kilpailuottelua 1960-luvun alussa. Viimeisen ottelunsa hän kävi vuonna 1966 Mäntässä nuorten SM-nyrkkeilyissä. Ahonen kertoo, että oli hoikka poika, eikä koskaan ollut kehässä mikään voimalyöjä tai ryskääjä, mutta jostain syystä hän oppi nyrkkeilyn liikeradat ja tekniikan helposti ja sijoittui taitonyrkkeilijöiden kastiin. –Minulla oli pitkät raajat ja niin kauan kuin oli kuntoa ja jaksoin pitää ryntäilijät kurissa, onnistuin nyrkkeilijänä, muistelee Ahonen. Nyrkkeily on yksilölaji, joka kiehtoo aina jotain ihmisiä. Nyrkkeilijät ovat jotenkin kaikki oman tiensä kulkijoita, eivät joukkosieluja. Nyrkkeily teki vaikutuksen Ahoseen syystä, jota hän ei tarkkaan tiedä. –Kyllä minulla oli nuorena seinällä Ingemar Johanssonin , Floyd Pattersonin ja Sonny Listoin kuvat, muistelee Ahonen. Nyrkkeilyurheilua ei politiikkaa Erikoisseurojen perustamiseen alkoi intoa löytyä 1970-luvulla myös Vilppulassa. Vuonna 1973 perustettiin sitten Vilppulan Nyrkkeilijät (Vi-Ny). Nyrkkeilystä tuli Vilppulan oma laji, jäseniä seurassa riitti ja henki oli hyvä. Seuralla oli kansainvälistä toimintaa, järjestettiin nuorten maaotteluita ja menestystä tuli yleisen sarjan SM-mitaleille saakka. –Siihen aikaan politiikka oli vielä voimakkaasti mukana urheilussa, mutta me emme ottaneet politiikkaa kasvatusohjelmaksi, vaan pitäydyimme nyrkkeilyurheilussa ja myöhemmin mukaan tulleessa kuntonyrkkeilyssä, kertoo Ahonen. Ahonen toimi seuran puheenjohtajana 1973–1993. Vuodet 2003–2012 seuran toiminta oli telakalla. Vuonna 2012 seuran toiminta aktivoitui uudestaan ja Ahonen alkoi taas puheenjohtajaksi ja vetämään toimintaa. "Nyrkkeilystä tuli Vilppulan oma laji, jäseniä riitti seurassa ja henki oli hyvä." Markku Ahonen Vilppulan Nyrkkeilijöiden puheenjohtaja