Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Yksityiset omistavat yli puolet metsämaista

Yksityiset omistavat Suomen tuottavasta metsämaasta liki 60 prosenttia. Yksityisten omistamat metsätilat ovat tyypillisesti pieniä. Yli kahden hehtaarin metsätiloja on noin 347 000 ja niiden koko on keskimäärin 30,1 hehtaaria. Yli sadan hehtaarin metsätiloja on vain viisi prosenttia. Yksityisiä, yli kahden hehtaarin kokoisen tuottavan metsätilan omistajia on noin 632 000. Lopuista tuottavista metsätiloista 26 prosenttia omistaa valtio, erilaiset osakeyhtiöt, kuten teollisuus yhdeksän ja muut tahot viisi prosenttia. –Metsätilalla on usein monta omistajaa ja siksi metsänomistajia on noin kaksinkertainen määrä metsätiloihin verrattuna, toteaa metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Metsäkeskuksesta. Yksityisiä metsänomistajia on monta erilaista tyyppiä, mutta tyypillisintä metsänomistajaa ei ole. Muutama vuosikymmen sitten vielä tyypillinen metsänomistaja oli maalla asuva ja vähän kouluja käynyt maanviljelijämies. Nykypäivänä yksityisiä metsänomistajia voivat olla kaupunkilaiset, perheet, pariskunnat tai vaikka metsäyhtymät. Myös naisten määrä metsänomistajina on kasvanut. –Valtaosa metsänomistajista on nykyään eläkeläisiä. Metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60 vuotta ja se nousee kokoajan. Kolmannes metsänomistajista on täyttänyt 70 vuotta, Pajula toteaa. Kolme tapaa tulla metsänomistajaksi Metsänomistajien korkea ikä näkyy siinäkin, että yleensä uusiksi metsäomistajiksi tulevien keski-ikä on yli 50 vuotta. Tyypillisesti metsänomistajaksi tullaan kolmella eri tavalla, ostamalla metsää, lahjana tai perintönä. Pajula kertoi Taidekeskus Honkahovissa pidetyssä Omistajanvaihdos metsätilalla -koulutuksessa, että vuosittain Suomessa vaihtaa omistajaa noin 15 000 metsätilaa. Yksityismetsä vaihtaa omistajaa keskimäärin 23 vuoden välein. –Suurin osa eli 45 prosenttia metsistä vaihtaa omistajaa perintönä tai lahjana lähisukulaisille. Sukulaisille metsiä myydään 37 prosenttia ja vieraalle vain 18 prosenttia, Pajula sanoo. Pajula kannustaa suunnittelemaan metsäntilan omistajanvaihdosta jo elinaikana. Tällöin metsänomistajalla on vaihtoehtoina myydä tila joko täydellä hinnalla, myydä osin lahjana tai antaa kokonaan lahjana. Mikäli haluaa varmistaa metsätilan suvussa säilymisen esimerkiksi äkillisen kuoleman jälkeen, on hyvä tehdä testamentti. Ilman testamenttia metsätila vaihtaa omistajaa normaalin perimysjärjestyksen mukaan. –Testamentilla metsän perivä voi luopua perinnöstään osittain, mutta jos perii metsän normaalin perimysjärjestyksen kautta, on vaihtoehtoina joko pitää perintö tai luopua siitä kokonaan, Pajula huomauttaa. Suunnittele omistajanvaihdosta etukäteen Metsänomistajan vaihdosta on siitäkin syystä hyvä suunnitella etukäteen, että voi taata metsätalouden säilyvyyden kannattavana sukupolvenvaihdoksen jälkeenkin. Uudella omistajalla oli se sitten oma lapsi, muu sukulainen tai vieras, täytyy olla kiinnostusta, osaamista ja sitoutumista metsään. –Omistajanvaihdoksessa on syytä miettiä asiat niin omistajan, jatkajan kuin metsänkin näkökulmasta sekä tehdä niin selkeitä toimenpiteitä, että kaikki ymmärtävät, mitä on tehty, Pajula sanoo. –Omalle lapselle lahjana kokonaan tai osin antaessa, on hyvä muistaa miettiä ja huomioida myös muut lapset, jotta vältetään sisarusten väliset riidat. Pajulan mukaan olisi toivottavaa, että uusi metsänomistaja asuisi lähellä omistamaansa tilaa. Silloin pysyy parhaiten selvillä metsänsä tilasta ja hoidosta. Vaikka metsänomistajat kaupunkilaistuvat, asuu metsänomistajista yhä 55 prosenttia haja-asutusalueilla. Runsas 40 prosenttia asuu yhä omistamallaan tilalla. Vain yksi neljännes metsänomistajista asuu yli 20 000 asukkaan kaupungeissa. Lähteenä käytetty Antti Pajulan koulutuksen lisäksi Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivuja, www.smy.fi