Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Metsäkeskus: Metsäteiden rapautuminen vaikeuttaa puunkuljetuksia

Kotimaan taimikoihin kertyy edelleen rästivelkaa. Taimikonhoitomäärät pitää kaksinkertaistaa nykyisestä, jotta metsän järeytyminen ja arvopuuston tuotos turvataan. Metsäkeskuksen elinkeinopäällikön Ari Lähteenmäen mukaan metsäteiden rapautuminen puolestaan voi vaikeuttaa puunkuljetuksia metsistä tehtaille ja sahoille. –Taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin Pirkanmaalla viime vuonna noin 13 000 hehtaarin alalla, mikä on noin 60 prosenttia alueellisen metsäohjelman kokonaistavoitteesta. Nuorten metsien hoidon ja taimikoiden varhaishoidon tarve alueella on kaikkiaan noin 22 000 hehtaaria vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Suomen metsäkeskuksen alueellisten metsäohjelmien (AMO) seurantatilastoista. Työtä sadoille metsureille Metsäkeskuksen mukaan taimikoiden ja nuorten metsien hoito tuo monenlaista hyötyä. Ajallaan hoidetuissa metsissä puusto kasvaa nopeasti tukkipuuksi ja tuo tuloja metsänomistajille. Terveet ja kasvavat metsät sitovat hyvin hiiltä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Metsänhoidolla on myös merkittävä työllistävä vaikutus eri puolilla Suomea. –Pirkanmaallakin pitäisi hoitaa nuoria metsiä paljon nykyistä enemmän ja töitä metsureille olisi. Pirkanmaalla on kuitenkin pulaa osaavista työntekijöistä metsänhoitotöihin. Ulkomaalaiseen työvoimaankin on jouduttu turvautumaan, elinkeinopäällikkö Lähteenmäki toteaa. Uudistushakkuiden määrä Pirkanmaalla on ollut jo muutaman vuoden noin 10 000 hehtaaria vuosittain, mikä on noin yksi prosentti metsätalousmaan pinta-alasta. Tänä vuonna uudistushakkuiden määrä kasvaa Pirkanmaalla ennusteen mukaan noin viisi prosenttia. Metsätiet odottavat perusparannusta Kotimainen raakapuu lähtee metsistä kunnossa olevien metsäautoteiden kautta. Suomessa on tällä hetkellä runsaasti yli 30 vuotta sitten tehtyjä metsäteitä, jotka odottavat perusparannusta. Pirkanmaalla metsäteitä perusparannettiin vielä 10 vuotta sitten 200–300 kilometriä vuodessa. Viime vuonna määrä oli enää alle 100 kilometriä. Tarve olisi edelleen tehdä perusparannusta noin 250 kilometriä vuosittain. Varsinkin kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen metsätien perusparannus yksityismetsissä on romahtanut alhaiselle tasolle. – Metsäkeskus onkin käynnistänyt Pirkanmaan metsälogistiikka -hankkeen, joka aktivoi toimijoita ja metsänomistajia lisäämään teiden perusparannusmäärää, Lähteenmäki kertoo.