Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Hoitaako urheilupaikkoja tulevaisuudessa kaupungin ja seurojen omistama Mänttä-Vilppulan liikunta Oy? – Liikuntapalveluiden yhtiöittämistä halutaan selvittää

Mänttä-Vilppulassa harkitaan liikuntapalveluiden yhtiöittämistä. Mallilla haetaan noin 100 000 euron vuosittaisia säästöjä. Yhtiöittäminen on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2020 eteenpäin. Idea perustuu Maaseudun kehittämisyhdistys Poko ry:n, vapaalla olevan toiminnanjohtajan Juha Kolhisen tekemään alustavaan selvitykseen. Mänttä-Vilppulan liikuntapoliittinen neuvottelukunta kannattaa yhtiömallin suunnittelua yksimielisesti Kolhisen tekemän selvityksen pohjalta. Varsinaista yksityiskohtaista selvitystä yhtiöittämisestä ei ole vielä tehty. Selvityksen piti valmistua syyskuun loppupuolella, jotta yhtiöittämisestä olisi voitu päättää vuoden 2019 talousarvion yhteydessä. Nyt selvityksen tekemistä esitetään lykättäväksi noin puolella vuodella. Tekninen johtaja Hannu Kemppainen esittää tekniselle lautakunnalle, että tarkka selvitys tehdään maaliskuun 2019 loppuun mennessä. Lisäselvityksen tekemiseen esitetään varattavaksi 15 000 euroa, ja sitä varten perustetaan ainakin viisihenkinen ohjausryhmä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa tiistaina 30. lokakuuta. Pohjana Jääareena oy Nykyisin Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut järjestetään kunnan omassa organisaatiossa. Poikkeuksena tästä on Mäntän Jääareena Oy, joka hallinnoi jäähallia omana yksikkönään. Alustavan esityksen mukaan yhtiö perustettaisiin Mäntän Jääareena Oy:n pohjalle. Osakeyhtiön projektinimi on tässä vaiheessa Mäntän liikuntapalvelut Oy. Liikuntapoliittisen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Henna Hakala (vihr) sanoo, että liikunta-asioiden hoitoa pitää saada nykyistä jouhevammaksi. Hakalan mukaan kaupungin nykyinen organisaatio on hidas reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. –En rakasta kunnan toimintojen yhtiöittämistä automaattisesti, mutta selvitys näytti, että tässä voi olla etuja, ja asiaa on syytä selvittää lisää. Lisätulojen hankinta nykyistä helpompaa Selvityksen tehneen Juha Kolhisen mukaan suomalaisilla vastaavankokoisilla paikkakunnilla on hyviä kokemuksia yhtiöittämisestä. Esimerkiksi Nivalan kunnassa byrokratiaa on saatu vähennettyä ja hallintoa selkeytettyä. –Muualla on tapahtunut niin, että eri toimijat on saatu yhteisen sateenvarjon alle. Esimerkiksi yhteisten tapahtumien järjestäminen on notkeampaa, Kolhinen sanoo. Yksi osakeyhtiön mahdollisuus on se, että kaupungin lisäksi urheiluseurat voisivat ostaa osuuden yhtiöstä. –Näin siitä tulisi kaikkien juttu, Kolhinen sanoo. 100 000 euron säästöennuste perustuu Kolhisen mukaan siihen, että kaupungin sisäisiä kulueriä saadaan karsittua pois. Nykyisin valtaosa Mänttä-Vilppulan liikuntapalveluiden 1,6 miljoona euron budjetista kuluu rahan siirtelyyn hallintokunnalta toiselle. Kolhinen kertoo, että lisätulojen hankkiminen on helpompaa yhtiössä kuin nykymallissa. –Yhdessä kunnassa liikuntayhtiö pyörittää ravintolatoimintaa, eli tapoja löytyy, Kolhinen sanoo. Riskinä taas ovat Mänttä-Vilppulan kaksi suurta laitosta, eli jäähalli ja uimahalli. Uimahallin nettokustannukset kaupungille olivat vuonna 2017 noin 439 000 euroa. Pihlajalinna-areenaan upposi veronmaksajien rahoja 275 000 euroa. Areenaa hallinnoivan Mäntän Jääareena Oy:n liikevaihto oli 134 000 euroa vuonna 2015, jolloin se teki voittoa tuhat euroa. Vuonna 2016 yhtiö teki 121 000 euron liikevaihdolla 74 000 euroa tappiota. Onko vaarana, että isot laitokset näivettävät muun liikuntatoimen, jos ne laitetaan samaan yhtiöön? –Ovathan ne tänä päivänä ihan samalla tavalla mukana. Aina kun on isoja laitoksia mukana, niin kulurakenne on vaikeampi ja isompi hallita. Mutta silloin kun ne ovat yhtä kokonaisuutta, sen hahmottaa paremmin, sanoo Juha Kolhinen. Jos tekninen lautakunta päättää teettää selvityksen, sen pitää vastata moneen avoimeen kysymykseen. Olisiko yhtiön esimerkiksi järkevää omistaa liikuntapaikat vai vuokrata ne kaupungilta? –Paljon on vielä kysymyksiä, Kolhinen sanoo.