Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Mäntän kolmannesta patruunasta ilmestyy kirja ensi vuonna

Historioitsija Oula Silvennoinen kertoo innostuneesti ensi vuonna valmistuvasta uudesta kirjasta, joka kertoo Mäntän kolmannesta patruunasta R. Erik. Serlachiuksesta . Hän on aiemmin julkaissut kirjan R. Erikin isästä Gösta Serlachiuksesta , joka puolestaan peri vallan yhtiössä sedältään G. A. Serlachiukselta. –Tällä hetkellä olen kirjan kanssa viime sotien ajassa. Läpi on käyty jo melkoinen määrä arkistomateriaalia, jota löytyy todella paljon. Suurimmaksi osaksi materiaali käsittelee kuitenkin puhtaasti liikeasioita. Henkilökohtaisesta elämästä kertovaa aiheistoa arkistoista löytyy vähemmän, kertoo Silvennoinen. Historioitsija ja akatemiatutkija Oula Silvennoinen vieraili Mäntässä viime keskiviikkona. Hän piti Autere-opiston luentosarjaan kuuluvan esityksen, jossa hän kertoi Gösta Serlachiuksen ja tämän vanhimman pojan R. Erikin elämästä. –Uskoisin, että kirjasta tulossa mielenkiintoinen lukukokemus. Vaikka R. Erikin elämään ei liity mitään suuria tragedioita, ei tämä tarkoita sitä, että hän olisi elänyt tylsän elämän. Hänen historiansa liittyy kiinteästi Suomen teollistumisen historiaan ja hän oli elämänsä aikana mukana todella monessa asiassa, selvittää Silvennoinen. Vuonna 1901 syntynyt R. Erik oli vanhimpana poikana isänsä silmäterä ja hänen elämänsä oli ensimetreistä lähtien tiukasti isän ohjelmoima. Pojasta kasvatettiin määrätietoisesti isänsä manttelinperijää ja ainakin asiakirjojen valossa näyttää siltä, ettei poika koskaan kyseenalaistanut millään tavalla isän hänelle laatimaa elämänpolkua. Poika kävi kuuliaisesti koulut, jotka isä oli valinnut. Opiskelu alkoi tekniikan opiskeluilla Saksassa, jatkui sen jälkeen Ranskassa ja päättyi Yhdysvaltoihin. Kielivaatimukset olivat myös melkoiset. Molempien kotimaisten kielten lisäksi R. Erik hallitsi venäjän, saksan, englannin ja ranskan kielet. Vaikka hän oli kosmopoliitti, oli hän myös mänttäläinen ja asui paikkakunnalla koko ikänsä. Vaikka R. Erik teki kiltisti kaiken, mitä isä toivoi, vaimonsa hän valitsi kuitenkin itse ja tämän valinnan isäkin hyväksyi. Vaikka hyvin monissa asioissa R. Erik muistutti isäänsä, hän poikkesi tästä yhdessä suhteessa hyvin paljon. Siinä missä Gösta oli tavallisille ihmisille kaukainen ja lisäksi äkkipikainen, oli R. Erik. leppoisa ja helposti lähestyttävä patruuna, joista suurin osa mänttäläisistä piti. Sitä ei tosin aina voinut julkisesti näyttää, koska poliittiselta kannaltaan mies oli todellinen porvari, joka ei työväenliikettä erityisemmin arvostanut. Tulevassa kirjassaan, jonka nimi on vielä syntymättä, Silvennoinen pyrkii selvittämään lukijoille mahdollisimman kattavasti kaikkea miehen elämään liittyvää. Ehkä kaikkein tärkeimmäksi anniksi noussee kuitenkin se, miten tärkeässä roolissa R. Erik oli Suomen teollisuuden kehityksessä elämänsä loppuun saakka. Hänellä oli lukuisia vaikutusvaltaisia ystäviä, joista tunnetuin lienee Suomen pitkäaikainen presidentti Urho Kaleva Kekkonen , joka oli usein nähty vieras Mäntässä. Vaikka Silvennoinen on saanut jo tähän mennessä paljon erilaista materiaalia vuonna 1980 kuolleen R. Erik Serlachiuksen elämästä, ottaa hän edelleen uutta tietoa ja muisteluita mielellään vastaan. Hän arvelee kirjan olevan valmis hänen osaltaan ensi vuoden kesään mennessä. Sen jälkeen riippuu kustantajasta milloin kirja lopullisesti julkaistaan. Silvennoinen uskoo, että viimeistään ensi vuonna tähän aikaan kirja on painettu ja lukijat pääsevät tutustumaan, mitä kaikkea kirjoittaja on arkistoista ja ihmisten kertomuksista löytänyt. "R. Erikin tie viitoitettiin jo varhain. Gösta ei kysellyt mitä poika itse halusi. Kuuliaisesti kuitenkin mentiin isän viitoittamaan tietä ja välit heidän välillään olivat hyvät loppuun saakka."