Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Turvatiistaista tietoa ja keinoja

Ikäihmisille suunnatussa Turvatiistaissa 30. marraskuuta Liikenneturvan kouluttaja Ari-Pekka Elovaara puhui liikenteestä. Aluksi tutustuttiin tilastoihin ja saatiin tietää, että vuonna 2017 liikenteessä kuoli 230 henkilöä ja loukkaantui yli 5 500 henkilöä. Perehdyttiin myös siihen, kenelle ja mihin aikaan vuorokaudesta tiellä tapahtuu. –Iäkkäitä yli 65-vuotiaita on maassamme aina vain enemmän, mutta heitä ei suinkaan kuole tapaturmaisesti liikenteessä aina vain enemmän ja loukkaantuneidenkin määrä pysyy ennallaan, kertoo Elovaara. Syykin on selvä, ikäihmisillä on kokemusta ja he osaavat varoa. Elovaara kertoo, että riskiryhmä liikenteessä ovat edelleen 15–18-vuotiaat nuoret. Kävi selväksi myös, että iäkkäät osaavat keskittyä tekemiseensä niin, että eivät kulje kuulokkeet korvilla tai tuijota kännykkää kulkiessaan. Tyypillinen onnettomuus yli 64-vuotiaalle on kaatuminen tai suojatiellä tapahtuva onnettomuus. Kaatumisessa yleensä syynä on liukas alusta ja vaikkapa tien kunnossapito, jonka ei tunnetusti koeta parantuneen. Itse voidaan vaikuttaa sillä, että jalkineet ovat luistamattomat ja ettei pidä liikaa kiirettä sekä olemalla tarkkaavainen, keskittymällä liikkuessa liikkumiseensa. –Samat asiat pätevät oikeastaan, on liikkeellä autolla, pyörällä tai jalkaisin, kertoo Elovaara. Esimerkiksi postin haku jollain lipokkailla voi lyhyellä matkalla johtaa kaatumiseen. Suojatie on se toinen tapaturman paikka. Yleinen syy turmaan suojatiellä on se, että autoilija ei ole nähnyt jalankulkijaa. Tärkeää on siis kulkijan näkyminen ja siihen on olemassa sopivia keinoja, heijastimet tai heijastinliivit. Kehonhallinta ja tasapaino Suurin osa kaatumisista johtuu tasapaino-ongelmista. Fysioterapeutti Taija Heletoja oli paikalla kertomassa kehonhallinnasta ja tasapainosta. Hyvä tasapaino on sitä, että ihmiseen vaikuttaviin voimiin vaikuttaa toisesta suunnasta yhtä suuri voima. Ihmisen tasapainoaisti perustuu lihasten, jänteiden ja näköaistin sekä sisäkorvan yhteisvaikutukseen. Ihmisellä on reseptoreita, jotka aistivat ja välittävät tietoa siitä, missä asennossa olemme. Kehonhallintaan vaikuttaa kehon ja lihasten kunto. Ikääntyessä tulee erilaisia muutoksia elimistöön ja nivelten ja lihasten kunto heikkenee, mutta harjoittelemalla muutoksia voi hidastaa. Lihasten kunto nopeuttaa tasapainonmuutoksiin reagoimista. Tasapainokykyään pystyy parantamaan vielä hyvin iäkkäänä. Juupajoen kunta järjestää tasapainojumppaa maksutta. –Tasapainoharjoittelussa horjutetaan tasapainoa hieman, mutta ei kuitenkaan liikaa, kertoo Heletoja. Esimerkiksi pienennetään hieman tukipintaa. Tukevasti hartioiden levyisessä haara-asennossa seisovan tukipinta on hyvä, sitä voi pienentää laittamalla jalat yhteen tai seisomalla yhdellä jalalla. Yksi hyvä tasapainoharjoitus on tanssi. Tasapainoharjoittelussa ei pidä harjoitella kaatumista, vaan pystyssä pysymistä. Tukea liikkumiseensa kannattaa ottaa mukaan, kun sitä tarvitsee. Ensimmäinen apu on kävelykeppi tai -sauvat. Rollaattori on sitten se tukevampi apuvälinen. Terveyden säilyttämiseksi ikäihminen tarvitsee noin 2,5 tuntia kunnon liikuntaa viikossa. Lihaskuntoa, tasapainoa ja kestävyyttä kannattaa kaikkia ylläpitää. Turvatiistain lopuksi liikuttiin Heletojan ohjaamin liikkein. Tilaisuus kiinnosti noin 20 ikäihmistä. "Tyypillinen onnettomuus yli 64-vuotiaalle on kaatuminen tai suojatiellä tapahtuva onnettomuus." Ari-Pekka Elovaara Liikenneturvan kouluttaja