Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Onni muutti sijaisperheeseen ensimmäisen kerran 5-vuotiaana, nyt hän auttaa saman kokeneita nuoria jakamalla omia kokemuksiaan

Onni Westlund oli viisivuotias, kun hän muutti ensimmäisen kerran biologisen äitinsä luota sijaisperheeseen. Sen jälkeen hänen tiensä kulki erilaisia reittejä pitkin kohti huostaanottoa. Westlund otettiin huostaan 10-vuotiaana. Seuraavat kymmenen vuotta hän asui samassa sijaisperheessä, josta muutti ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen omilleen. Westlundin elämäntarina ei ole harvinainen. Saman kokevat vuosittain sadat lapset Pirkanmaalla. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Pirkanmaalla oli viime vuoden lopussa huostassa 813 lasta. –Syitä sijaishuollon pariin ajautumiselle on yhtä monta kuin lapsia ja nuoriakin. Kaikilla on omansa. Taustalla saattaa olla esimerkiksi terveyteen liittyviä haasteita, päihdeongelmia tai vanhempien kuolema, Westlund toteaa. Nuorten kasvava määrä sijaishuollossa huolestuttaa Viime aikoina huolestuttavin piirre sijaishuollossa on ollut nuorten määrän lisääntyminen. Westlundin mukaan se johtuu osittain siitä, että nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat todella vähäisiä, liki olemattomia. Nuorten hyvinvointi ja heidän kuulemisensa sijaishuollossa on nostettu esille maakunnallisessa UP2US – Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimavarana lastensuojelun sijaishuollossa -hankkeessa, jonka asiantuntijana Westlund toimii. 3,5-vuotisen hankkeen toivotaan lisäävän lasten ja nuorten turvallisuutta, osallisuutta ja arvokkuutta omassa arjessaan. –Hanke tarjoaa sijaishuollossa asuville tai asuneille 13–29-vuotiaille nuorille mahdollisuuksia tavata toisia nuoria, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Toimintaan ovat tervetulleita myös nuoret, joiden perheet ovat toimineet tai toimivat sijaisperheinä, eli niin kutsutut sijaissisarukset, ja nuoret, joiden sisarus asuu tai on asunut sijaishuollossa, Westlund sanoo. Westlundin mukaan he tekevät yhdessä nuorten kanssa kehittämistyötä lastensuojelun palveluiden laadun parantamiseksi. He pohtivat keinoja siihen, miten asiat voisi tehdä vielä paremmin nuorten näkökulmasta. –Toiminnassa mukana olevat nuoret pääsevät myös halutessaan pitämään puheenvuoroja muun muassa sosiaalityöntekijöille, sosionomeille, opiskelijoille, virkamiehille ja päättäjille, Westlund sanoo. Vertaistukea myös videoina Hankkeen tavoitteena on luoda maakunnallinen malli sijaishuollon vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnasta. Westlund sanoo, että he haluavat huomioida ja tuoda yhteen nuoria laajalta alueelta, koska tähän mennessä toiminnot ovat keskittyneet isoihin kaupunkeihin. –Itse toiminnan tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia niin sijaishuollossa kuin sen jälkeen. Yhtenä täysin uutena asiana on meidän Youtube -kanava, jossa kerromme työkaverini kanssa kokemuksista sijaishuollossa kasvamisesta. Näin kaikki nuoret ympäri Suomea voivat saada vertaisuuden kokemuksia, Westlund sanoo. Toive vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sijaishuollossa hyödyntävästä hankkeesta on tullut nuorilta itseltään sekä alan ammattilaisilta. Westlund kertoo, että vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnassa olleilla nuorilla kokemukset ovat olleen todella positiivisia. –Samaan aikaan nuoret ovat ihmetelleet ja harmitelleet sitä, että ovat kuulleet toiminnasta vasta niin myöhään. Sitä on kaivattu jo aikaisemmissa vaiheissa elämää, Westlund kertoo. –Toisaalta myös ammattilaisilta on tullut viestiä siitä, että tällaiselle toiminnalle on tilausta. Me haluamme luoda toiminnalle mallin, joka voidaan levittää koko Suomeen niin, että kaikilla nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Nuorten ehdoilla eteenpäin Vaikka toiminnasta on selkeästi hyötyä, saattaa kokemusasiantuntijuuden lisääminen pelkän asiantuntijuuden tähden johtaa Westlundin mukaan jopa nuorta vahingoittaviin kokemuksiin. Siksi onkin tärkeää aina ensin kysyä, mitä nuoret itse toiminnasta saavat ja miten he haluavat olla siinä mukana. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki kohderyhmään kuuluvat nuoret, jotka ovat asiasta kiinnostuneita. –Toiset toimivat kokemusasiantuntijoina hankkeen ryhmissä tuoden esiin omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan sen verran kuin itselle on mieluista. Toiset taas ovat innostuneempia esimerkiksi puheenvuorojen pitämisestä, päättäjien tapaamisista ja mediassa esillä olemisesta. Katso videolta, millainen Onnin tarina on ja miten hän päätyi lastensuojelun piiriin. UP2US – Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimavarana lastensuojelun sijaishuollossa -hanke. Hanke kestää 3,5 vuotta. On osa STEAn rahoittamaa ja Setlementtiliiton koordinoimaa Arvokas – eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelmaa. Hankkeen pilottialueina ovat Keski-Suomi ja Pirkanmaa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten osallisuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä maakunnallista vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa. Kehittää ja levittää uusia menetelmiä kohdata ja tavoittaa sijaishuollossa asuvia ja asuneita nuoria. Auttaa heitä tunnistamaan omaan hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä sekä heidän oikeuksiensa toteutumista. Lisätä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä monipuolisesti maakunnissa. Vahvistaa nuorten osallisuutta omassa sijaishuoltopaikassaan vertaisarvioinnin avulla ja edistää nuorten mahdollisuutta vaikuttaa oman sijaishuoltopaikan arkeen. Hankkeeseen liittyy myös youtube-kanava, josta nuoret voivat löytää vertaistukea ja vinkkejä videoiden muodossa.