Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Tyhjät tilat hyötykäyttöön: tehdään Sarapuiston päiväkodista pumppumuseo

Pumppumuseolle on haettu tiloja muutaman vuoden. Viime talvena otimme yhteyttä Heikki Mannisen kanssa kaupunkiin, josko Pakkaajankadun käytöstä poistettu päiväkoti voitaisiin kunnostaa tähän käyttöön. Saimme rakennuksen kuntokartoituksen käyttöömme ja totesimme että sen kirjaamat ongelmat olivat niin pieniä että kunnostus olisi melko helppo toteuttaa. Yllätys oli kun tekninen johtaja ilmoitti että rakennus puretaan eikä sitä voi kunnostaa. Jonkun ministerin masinoima yhdistystreffit 2.0 kokoontui Mäntässä ensi kerran ja siellä kaksi yhdistysten edustajaa, Kyllikki Kata ja Helena Peltola toivat esille huolen siitä että kylässä ei ole viihtyisiä kokoustiloja yhdistyksille. Tuo yhdistystreffit 2.0 on tarkoitettu saamaan eri kuppikuntia yhteistyöhön jotta mahdollisesti siten voitaisiin helpottaa ikääntyvien ongelmia ja siten ”piilo-organisaatioilla” helpottaa tulevaisuuden yhteiskunnan paineita. Otin kopin rouvien huolesta ja kerroin että entinen päiväkoti olisi sopiva rakennus kunnostettavaksi tuohon käyttöön. Kiinteistön voisi muuttaa kokous-kerhotaloksi jossa pumput muodostaisivat seinillä veistosten omaisia visuaalisia kohokohtia. Virkamiehet lupasivat tutkia asiaa. Tiedustellessani asiaa muutama aika sitten todettiin että asian edistämiseksi ei ole tapahtunut mitään ja asia on sillään. Mikä on kiinteistön kunto? Päiväkodissa esiintyi sisäilmaongelmia ja sen vuoksi alan konsultti teki tutkimuksen. Nämä tutkimukset tehdään aina samalla sabluunalla sen paremmin asioihin perehtymättä. Seuraavassa kohtia jotka olivat konsultin mielestä merkittäviä riskikohteita. 1. Noin puolet pinta-alasta on tehty betonilaatan päälle johon on koolattu puulattia. Heidän tyyppipiirustuksessa betonin alla ei ole kosteus sulkua eli muovia. Kuitenkin betonivalu edellyttää aina tuon muovin, jo yksin siitä syystä että raudoitus saadaan pysymään erossa hiekasta. Joten kostuminen alakautta lienee epätodennäköistä. Mikäli koolauksessa on kosteutta, se tulee valesokkelin lävitse pihamaasta. Tämä ongelma on tiedostettu ainakin viimeiset 30 vuotta. Nykyisin valesokkelin ulkopuolelle asennetaan ”patolevy” joka tuulettaa sokkelin pinnan ja estää kosteuden siirtymisen sisärakenteisiin. Referenssinä mainittakoon että tässä talossa on tehty vastaava työ + salaojien uusinta, kiinteistöt ovat pohjapinta-alaltaan samansuuruiset. Tuon työn materiaalit ja pienkaivurin kustannukset olivat yhteensä noin 5 000 euroa. Asukkaat tekivät muutaman tunnin lapiotöitä asuntonsa kohdalla talkoilla. Toisaalta jos halutaan tehdä kiinteistöstä ”Eko-talo” niin puulattiat voisi poistaa, asentaa Styrox levyt ja betonivalun sekä mahdollisesti laminaatin. Tässä yhteydessä asennettava lattialämmitys laskisi kaukolämmön paluuveden lämpötilaa siinä määrin, että rakennuksen voisi katsoa lämpiävän suurelta osin voimalaitoksen savukaasujen lämmön talteenotosta saatavalla jätelämmöllä. Olisi jonkinlainen imagotekijä kylässä jossa on aloitettu CHP-kaukolämmön tuotanto ensimmäisenä maailmassa vuonna 1953. 2. Rakennus todettiin alipaineiseksi, alipaine 2 pa (0,2 mmvp). Kuitenkin rakennusmääräyskokoelmat salliva mitoituksessa 30pa (3 mmvp) alipaineen. Tältä osin tuntuu että ei ole tiedetty mitä kirjoitellaan. 3. Ränneissä oli muutamia vuotoja jotka kuuluvat normaalin vuosihuollon piiriin. 4. Maalauksissa oli korjaamista, ne olisi kuulunut vuosihuollon piiriin. Muutamassa kohdassa oli jopa mätänemisen merkkejä, joka vaatii paremman selvityksen. 5. Viemärit todettiin 34 vuoden ikäisiksi joten ne olivat konsulttien näkemyksen mukaa elinkaarensa päässä. 6. Rakennus todettiin 34 vuoden ikäiseksi, joten sen todettiin olevan elinkaarensa päässä. 7. Muurauksien kalkin todettiin levinneen jostain syystä tiilen pinnalle. Tämä on aivan normaalia kosteuden vaeltamisesta johtuvaa, jonka jäljet poistetaan yleensä vuosihuollossa. 8. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ja säädöstä ei ollut mainintaa. Ne tulee kuitenkin puhdistaa ja säätää viiden vuoden välein. 9. Rännivesien poistossa oli huomautettavaa, nämä työt hoidetaan yleensä vuosihuolloissa. Oli myös huomautuksia joistain pienistä käytöstä aiheutuneita ”vesivahingon jälkiä”. Niiltä osin kun kohde ei sisällä orgaanista ainetta, niin aihetta huoleen ei ole. 10. Mikäli kohdetta aletaan kunnostaa, tulee ulkovaipan (tiilen) taustan tuuletus hoitaa. Se toteutetaan yleensä niin että alimman tiilivarvin joka kolmas pystysauma aukaistaan. Näin mahdollisesti eristyksiin purkautunut kosteus tulee tuuletettua pois. Myös ikkunoiden ja ovien puuosia on lahonnut joten niiden korjaus ja maalaus parantaa ulkoasua ja viihtyvyyttä. Pro Mänttä tarjoaisi mahdollisuuksia Jos kiinteistön pelastamiseksi perustettaisiin ”Yhdistysten yhdistys ” vaikkapa PRO Mänttä, niin silloin olisi yhteiskunnalta mahdollisuuksia saada rahoitusta kunnostustöihin. Tämä olisi sitä rahaa mitä: työväen- nuorisoseuran- ja kylätalojen kunnostamiseen ja ylläpitämiseen on tarjolla. Tällä hetkellä kaupungille on menoja kiinteistöstä noin 24 000 euroa vuodessa. Sähkö ja lämpökulut lienevät jatkossa noin 8 000 euroa vuodessa. Noille muuttuville kuluille tulisi löytää maksaja. Yksi mahdollisuus on vuokrata osa rakennuksesta. Projektin tekniseen toteutukseen löytyy Mäntästä huippuosaajia. Uskon, että heitä löytyy jopa talkoisiin, periaatteella: meiltähän tämä käy. Tarvitsee vaan pistää organisaatio pystyyn. Suuri ongelma on pelko kasvojen menetyksestä päättäjien ja virkamiesten osalta, mikäli kiinteistö korjataan. Ajatellaan kuitenkin tilannetta silloin kun kuntokartoitus tehtiin. Epäilys lasten ja henkilökunnan terveyden vaarantamisesta oli pääpointti. Kun raportti tuli, niin ja sen sanoma oli että rakennus on elinkaarensa päässä. Olisi ollut melko riskaabelia lähteä väittämään että mitään riskiä ei ole ja että katsotaan nyt, ja tehdään pieniä korjauksia. Joten toivon että pikkupolitikointia ei harrasteta, vaan hoidetaan homma kuntoon. Näen että tämäntyyppinen toiminta johtaa sisäilmaongelmien todellisten ongelmien löytämiseen ja suuntaamiseen kaikkien edun mukaiseen toimintaan. Reijo Alander LVI-insinööri