Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Alfredin aivovammaa ei löydetty heti

Mänttäläisen Alfred Timsin , 51, elämä muuttui kertaheitolla 18 vuotta sitten, kun hän ajoi pahan hirvikolarin. Tims törmäsi henkilöautollaan hirveen, joka lensi tuulilasin läpi hänen syliinsä ja hirven jalka iski Timsiä päähän. –Minut vietiin Vihdin sairaalaan, missä päässäni oleva haava ommeltiin ja lasinsirut nypittiin ihostani pois. Asuin silloin Karjaalla ja he käskivät tarvittaessa hakeutua omalla paikkakunnalla terveydenhoitoon, mikäli lasinsiruja tai muuta vielä löytyisi, Tims kertoo. Tims pyöritti tuolloin omaa yritystään ja palasi takaisin töihin, mutta pian hän huomasi tekevänsä koko päivän töitä saamatta kuitenkaan mitään aikaan. Hän ihmetteli, että mistä kaikki tämä johtuu. –Jälkeenpäin selvisi, että olin shokissa ja kärsin aivovammasta, mikä ilmeisesti on tullut tuosta hirvikolarista, Tims sanoo. Ensimmäisen hirvikolarinsa jälkeen Tims joutui samana vuonna vielä kahteen onnettomuuteen. Puolivuotta ensimmäisestä kolarista, hän törmäsi autollaan jälleen hirveen. Tällä kertaa kuitenkin hän selvisi vähemmällä. Kolmas kolari sattui hänen ollessaan matkalla Helsingistä kotiin. Hän ajoi ulos moottoritieltä ja törmäsi kovalla nopeudelle opastekylttiin. –Silminnäkijän mukaan auto lensi ilmassa kymmenen metriä ja katkesi keskeltä kahtia. Peräosa lensi keskelle moottoritietä. Itse en tapahtumasta muista mitään, Tims kertoo. Timsin aivovamma diagnosoitiin vasta vuosia tapahtuneiden kolareiden jälkeen, vaikka merkit siihen olivat olemassa jo pitkään. Aivomamman lisäksi onnettomuuden yhteydessä turvavyö oli aiheuttanut Timsille kaulan alueelle hermovaurion, joka olisi voitu korjata vielä kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen, mutta ei enää. –Hermovaurion vuoksi en pystynyt tekemään enää silloista työtäni rakennusalalla, Tims kertoo. Aivovammat syntyvät useimmiten päähän tai aivoihin kohdistuvan ulkoisen iskun vaikutuksesta, kuten myös Timsille on käynyt. Vaikka hänen vammansa ei näy ulospäin, aiheuttaa se hänelle erilaisia haasteita arkeen. Timsin mukaan hänellä on muun muassa muistihäiriöitä, yleistä hidastuneisuutta sekä ongelmia katseen kohdistamisessa. Aivovamman lisäksi hänellä on kipuja aiheuttavia fyysisiä vammoja. –Aivovamman saaneet ärtyvät usein väsyneinä nopeasti, niin minäkin. Lisäksi toiset aisteistani ovat heikentyneet aivovamman myötä ja toiset taas voimistuneet merkittävästi. Minulla on esimerkiksi erityisen herkkä kuulo, Tims sanoo. Timsin mukaan jokaisella aivovamman saaneella oireet voivat olla erilaiset, vaikka diagnoosi olisikin sama. Siksi vertaistuella onkin suuri merkitys oireiden tunnistamisessa. –Minun kohdallani lääkärit ovat suuresti ihmetelleet sitä, miten yhä pystyn kävelemään ja puhumaan, vaikka minulla on vaikea aivovamma. Sitä ei kukaan ole pystynyt selittämään, Tims toteaa. Vaikka aivovamman saaneita on Suomessakin paljon, Timsin mukaan suurimmat heidän kokemansa haasteet eivät liity itse vammaan. –Suurin hankaluus on korvauksen ja kuntoutuksen saamisessa vakuutusyhtiöiltä, Tims toteaa. Tims itse on käynyt vuosien taistelun saadakseen työkyvyttömyyseläkkeen ja tarvittavan kuntoutuksen. Hänen asiansa ratkaisi lukuisia aivovammapotilaita auttanut asianajaja Vesa Laukkanen . –Minun asiassani meni viisi vuotta, että se saatiin selvitettyä kokonaisuudessaan. Toivon, että muutkin saisivat apua näihin asioihin, Tims toteaa.