Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Itsemurhapäänsärky on viedä järjen – Johanna Kangas kärsi kivuista 10 vuotta

Lamauttava kipu räjähtää sekunneissa silmästä koko kalloon ja ottaa haltuunsa kaiken hartioista ylöspäin. Kipu on polttavaa, repivää, läpitunkevaa. Se on niin voimakasta, että se pakottaa liikkeelle, mutta vain konttaaminen lattialla onnistuu. Lamauttava kipu kestää tunteja, pitää pienen tauon ja aloittaa uudelleen. –Kipu on niin sietämättömän kovaa, että sitä on vaikea edes sanoin kuvailla. Joku on verrannut kipua esimerkiksi raajan amputoimiseen ilman minkäänlaista puudutusta tai nukutusta, kertoo 35-vuotias mänttäläinen Johanna Kangas . Kangas on elänyt hallitsemattomien kipujen kanssa yli kymmenen vuotta. Kangas alkoi saada migreenikohtauksia ensimmäisen kerran 20-vuotiaana. Hän sai siihen normaalin migreenilääkityksen ja päänsärky pysyi hallinnassa lääkkeiden avulla muutamia vuosia. Viisi vuotta myöhemmin, 25-vuotiaana, Kankaan migreenikohtaukset pahenivat eikä lääkitys enää auttanut. –Kivut kestivät pidempään ja aloin oksentaa entistä enemmän kohtausten aikana. Kohtauksia hoidettiin sairaalassa Färkkilän tippahoidolla, mutta migreeniä ei vain saatu katkaistua, Kangas muistelee. "En jaksa enää" Kipukohtaukset kovenivat ja niitä tuli entistä useammin. Kipu alkoi joka kerta samasta kohtaa silmän takaa ja levisi nopeasti. Kangas haki apua työterveyden kautta ja hänelle kokeiltiin kahdeksaa eri lääkettä, joilla yritettiin saada oireet kuriin. Mikään ei auttanut. –Sain päivän aikana pahimmillaan kahdeksan kipukohtausta. Se oli sietämätöntä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Monesti ajattelin, että en enää jaksa tätä, Kangas sanoo. Kangas jäi kuitenkin miettimään, että jos hänen päässään onkin jotain, mikä kivun aiheuttaa ja päätti hakeutua yksityisenlääkärin kautta lisätutkimuksiin. Magneettikuvista ei kuitenkaan löytynyt mitään, mikä olisi kivut selittänyt. –Sitten eräs tuttava vihjasi minulle Hortonin syndroomasta eli sarjoittaisesta päänsärystä, joka tulee myös migreenin rinnalla, mutta kipu ei laukeakaan vaan jää päälle, Kangas sanoo. "Kipu räjähtää sekunneissa helvetiksi" Vihdoin Kankaan sairaudelle löytyi nimi, mutta vieläkään siihen ei löytynyt lääkettä. Hän sairastaa Hortonin syndrooma, jota kutsutaan myös itsemurhapäänsäryksi. Hortonin synnyn syytä ei tunneta, mutta se tiedetään, että häiriön aiheuttaa väliaivojen hypotalamus, joka säätelee ihmisen vuosi- ja vuorokausirytmejä sekä hormonieritystä. Hortonissa ovat aktiivisia myös ne aivojen osat, jotka vaikuttavat sydämen rytmiin ja verenpaineeseen. Lisäksi kortisolin, kasvuhormonin ja melatoniinin erityksessä on poikkeamia. Hypotalamuksen lisäksi myös kolmoishermon ylin, otsan-, silmän- ja nenänseutuun ulottuva haara, ja autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. –Hermopäät aktivoituvat, mikä saa kivun räjähtämään sekunneissa helvetiksi, Kangas kuvailee. Pahimmillaan kivut kestivät kuukauden putkeen Hortonissa kipukohtauksille on tyypillistä säännöllisyys ja sarjoittaisuus. Usein kohtaukset alkavat äkillisesti, joskus kohtausta voi kuitenkin edeltää kivun puoleisen sieraimen äkillinen vuoto, silmäkipu, kipu leuassa, hampaissa sekä kivun puoleisen korvan älytön kipu. Kangas kertoo, että hänellä Horton on alkanut aina jouluna yhdeltä yöllä ja todella nopeasti. Kipu on ollut voimakasta ja se on pahimmillaan kestänyt yhtäjaksoisesti kuukauden. Kangas sanookin, ettei muista tuosta ajasta juuri mitään muuta kuin sen, että oli sairaalassa. –Pelko siitä, että kipu tulee taas, on koko ajan läsnä. Pahimpina aikoina en uskaltanut nukkua, koska pelkäsin Hortonin tulevan heti kun nukahdan. Yksin oleminen on myös riskialtista, koska sain kipushokkeja, jotka veivät tajun, ja kuitenkin samaan aikaan saatoin oksentaa koko ajan, Kangas sanoo. Hortonin tiedetään sairastuttaneen monet fyysisten oireiden lisäksi myös henkisesti. Jatkuva, lamaannuttava kipu, johon ei auta mikään, on ajanut osan sairastuneista riistämään itseltään hengen tai vahingoittamaan itseään muutoin. –Onneksi itse olen pysynyt vielä järjissäni tämän kanssa. Muistan kyllä karjuneeni sairaalassa hoitajille ja potkineeni varpaani mustiksi niin että kynnet irtosivat, kun yritin tuskissani siirtää kipua jonnekin muualle pään alueelta, Kangas kertoo. –Pahimpien kohtausten jälkeen aina ajattelin, että luojan kiitos olen hengissä, vaikka kohtauksen aikana ajatuksissaan olisi mieluummin ollut kuollut. Botoksista löytyi apu kipuihin Kankaan kohdalla uusi elämä Hortonin kanssa alkoi seitsemän kuukautta sitten, kun hän päätti vielä kerran hakea apua sairauteensa yksityiseltä puolelta. Kangas oli kuullut suosituksia jyväskyläläisestä neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirrasta ja varasi tälle ajan. –Minulle pistettiin Ilmavirran vastaanotolla botuliini-injektiota eli botoksia hermojen triggerpisteisiin, mikä vähentää niiden kipuun herkistymistä. Pistoksia laitettiin rintarankaan, niskaan ja koko kalloon, Kangas kertoo. Heti ensimmäisten pistosten jälkeen Kankaan Horton alkoi rauhoittua. Seuraavan kerran botulinia laitettiin kolmen kuukauden päästä ensimmäisestä hoitokerrasta eikä kipukohtauksia enää ollut tullut. –Olen ollut seitsemän kuukautta ilman kipuja ja olen saanut elämäni takaisin. Tunnen kuitenkin syyllisyyttä siitä, että olen joutunut olemaan todella paljon pois töistä sairauteni vuoksi ja joutunut pyytämään toisia hoitamaan asioitani. Onneksi minulla on ollut kuitenkin huipputyönantaja, joka on ymmärtänyt, Kangas toteaa. Tällä hetkellä Kangas opettelee elämään ilman kipuja ja pelkoa jatkuvasta kivusta. Hän sanoo yhä varovansa asioita, jotka ovat aiemmin laukaisseet Hortonin, vaikka välttämättä ei tarvitsisi. –Eihän tämä pistoshoito ole sairautta poistanut, mutta on lieventänyt sen oireita merkittävästi, Kangas sanoo.