Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Sassiin on kulunut kaupungin rahaa noin 154 000 euroa – Uudet työpaikat ja asukkaat ovat päätavoitteet

Sassin kehittäminen on noussut tämän syksyn kuumaksi puheenaiheeksi Mänttä-Vilppulassa. Kaupunki on varannut Sassin investointeihin vuosina 2016–2019 yhteensä 500 000 euroa. Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kertoo, että investoinneista on marraskuussa 2018 toteutunut alle puolet, yhteensä 203 000 euroa. Kun tulopuolelle lasketaan Sassin kiitoradan ympäriltä kaadetun puuston myynti, 49 400 euroa, kaupungin nettomenoksi jää 153 700 euroa. Sassin kehittämisen konkreettisimmat tulokset ovat Sasky koulutuskuntayhtymän omistaman Leko-hallin rakentaminen vuonna 2016 sekä kaupungin asemakaavoituksen valmistuminen 2018. Kiivain neuvotteluvaihe Tällä hetkellä on menossa suunnittelun ja neuvottelujen kiivain vaihe, sillä ensi maaliskuun loppuun mennessä valmistuu Sassin kehittämissuunnitelma. Auvisen mukaan tämä kokonaisselvitys linjaa pitkälti päättäjille sitä, onko kaupunki mukana Sassin kehittämisessä ja jos on, niin miten ja millä summalla. –Muutakin kaupunkia kehitetään mutta Sassi on keihäänkärki, joka toteuttaa kaupungin strategiaa eli elinkeinoelämän edellytyksiä, saavutettavuutta eli liikennettä, koulutusta, asumista, turismia ja matkailua. Sassin alueen kehittäminen on kaupungille mahdollisuus, eikä se ole muilta pois, hän tähdentää. Auvisen mukaan kaupungin mahdolliset tulevat investoinnit vuodesta 2020 eteenpäin selvitetään kehittämissuunnitelmassa. Siksi Sassista ei ole mainintaa kaupungin taloussuunnitelmassa vuoden 2019 jälkeen. –Myös maakauppojen rahoitus selvitetään osana kehittämissuunnitelmaa. Lopulliset maakaupat solmitaan kesäkuun loppuun mennessä, jos Sassi katsotaan toteuttamiskelpoiseksi, Auvinen toteaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Sassista liikkuu monenlaisia huhuja ja vääriä tietoja. Sassin kehittäminen alkoi toden teolla kaupungin maakaupoista vuonna 2015. Kaupunki osti Metsä Boardilta noin 50 hehtaaria maata Sassista vuonna 2015 yhteensä 285 000 eurolla. Sasky rakennutti Sassiin vuonna 2016 Leko-hallin. Saskyn johtaja Antti Lahti kertoo, että koulutushalli maksoi noin 2,9 miljoonaa euroa. Mänttä-Vilppulan kaupunki teki kahden miljoonan euron pääomakorotuksen kuntayhtymään. Omaa rahaa yhtymä käytti halliin noin 900 000 euroa. Sasky hoiti kilpailutuksen ja rakentamisen. Sijoittamalla pääomaan kaupunki nosti omistusosuuttaan kuntayhtymässä. Kaupunki on vuokrannut noin 7 500 neliön tontin Saskylle 30 vuodeksi. Vuokra on 2 250 euroa vuodessa, ja se on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuokra tekee yhteensä 67 500 euroa ilman elinkustannusindeksin huomioon ottamista. Lahden mukaan uusi Leko-halli oli välttämätöntä, sillä aikaisempi rullavaraston tila ei ollut sopiva koulutukseen. Esimerkiksi lentokoneiden siivet piti irrottaa ulos- ja sisälle vietäessä. –Olemme olleet Leko-halliin erittäin tyytyväisiä. Kaupungin sijoitus varmisti, että lentokoneasentajien koulutus jatkui Mäntässä, Lahti kertoo. Kaupunki rakennutti Leko-hallille johtavan tien ja maksoi massanvaihtotöitä. Muuten Sassin kehittäminen on ollut pääosin suunnittelua, neuvotteluja ja asemakaavoittamista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtajan Otto Huttusen mukaan vuoden 2015 maakaupassa myyjä halusi kauppaan tuhkan läjitysalueen ympäristövastuineen, joten se päätyi osaksi hankintaa. –Sassissa on ollut vanhaa teollista toimintaa, joten asumista tai teollista toimintaa ei voida rakentaa maapohjan päälle, jossa on haitallisia aineita, kuten tuhkaa, kuorta tai kiviainesta. Jo Leko-hallin rakentamisen yhteydessä oli massanvaihtotöitä, Huttunen kertoo. Auvisen mukaan on tavallista, että maakaupoissa myyjä haluaa ehtoihin ympäristövastuiden siirtämisen. Massanvaihtotöitä on edessä, jos Sassin rakentaminen jatkuu. Tonttien myynti mahdollista Mänttä-Seura ry toteutti vuonna 2016 Leader-hankkeen, jonka rahoitti Leader Poko ry. Sassin Master Planin kokonaisbudjetti oli noin 152 000 euroa. Mänttä-Seuran osuus oli 15 200 euroa, joka maksettiin elokuvateatteri Bio Säteen tuloista. Huttusen mukaan loppu noin 137 000 euroa oli EU:n, valtion ja kaupungin vastinrahasta koostunut potti, pääosin muualta kuin Mänttä-Vilppulan kaupungin tullutta rahaa. Master Planissa kirkastui näkymä, johon Sassin aluetta pyritään kehittämään edelleen. Tavoite on saada uusia työpaikkoja ja asukkaita Mäntän keskustan ja palvelujen läheisyyteen. –Sassin kova ydin on tämä Leader-hankkeen tuottama Master Plan. Sassin Airpark-asuminen on ensimmäinen Suomessa, minkä nyt lainvoimainen kaava mahdollistaa, Huttunen muistuttaa. Kaupunki voisi aloittaa kaavassa olevien tonttien myynnin vaikka tänä vuonna, mutta näin ei tapahdu, sillä ensin tehdään valmiiksi Sassin kehittämissuunnitelma. Maakaupat kiinni kehityssuunnitelmasta Kehittämistyötä on tehty kolme vuotta. Elokuussa Sassin asemakaava ja asemakaavan muutos saivat lainvoiman. Kaavassa arvioidaan, että Sassiin syntyy 115 työpaikkaa ja tulee 50 asukasta. Marraskuussa valtuusto hyväksyi kaksi maakauppaa koskevaa esisopimusta, joiden yhteinen arvo on 3 135 000 euroa. Maata suunnitellaan ostettavaksi Finsilva Oyj:ltä Sassin Kannusniemestä noin 118 hehtaaria kolmen miljoonan euron hinnalla ja I-Portti Oy:ltä 8 044 neliön ala rakennuksineen Meijerintien varrelta. Viime vuonna kaupunki vaihtoi maata Liikenneviraston kanssa ilman rahaa. Salassapitosopimus vaadittiin Parhaillaan tehtävän Sassin kehittämissuunnitelman ajaksi virkamiehet ja päättäjät ovat allekirjoittaneet vaitiolo- ja salassapitosopimuksen. Kehittämissuunnitelma on määrä tuoda kaupunginvaltuustoon ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vasta tämän jälkeen esisopimuksen mukaiset maakaupat voivat edetä tai raueta. Asia riippuu siitä, kuinka toteuttamiskelpoiselta Sassin tulevaisuus näyttää. Auvinen ja Huttunen kertovat syyn vaitiolo- ja salassapitosopimukseen, jonka he ovat itsekin allekirjoittaneet. –Tähän liittyy kolmansia osapuolia, emmekä voi yhteisesti näkyä julkisuudessa. Muuten ei ole neuvottelemista koko selvityksen aikana. Uusiin suunniteltuihin maakauppoihin Sassissa päädyttiin Huttusen mukaan siksi, että Sassi on suhteellisen pieni ja rajattu alue. Kaupungin on järkevää varmistaa maanhankinnalla maan lisäresurssi, kun Sassin kaavakin on hyvässä vaiheessa eli saanut lainvoiman. –Sassiin on mahdollista saada vetovoimaisia asuinpaikkoja puhtaan veden äärellä. Ajattelemme, että Sassin rakentuminen generoi tonttien kysyntää. Sassissa on enemmän maata kuin Mäntän keskustassa, Huttunen kuvaa mittasuhdetta. Vanha meijeri liittyy liikenneoloihin Vanhan meijerin mahdollinen kauppa liittyy kaupungin liikenneolojen parantamiseen, jos kaupunki pääsee osaksi ministeriön taajamajunapilottia. Tällöin kaupunki tutkii henkilöjunaliikenteen jatkamista Vilppulasta Mänttään ja uusien seisakkeiden rakentamista, muun muassa Sassiin. –Liikenteen eli Mänttä-Vilppulan saavutettavuuden parantaminen on tärkeää, riippumatta siitä, mitä junapilotille tai Sassille tapahtuu. Mänttä-Vilppulassa on maan toinen lentokenttä, johon tulee junarata. Sekin tekee Sassista ainutlaatuisen paikan, Huttunen korostaa. Se ensimmäinen paikka on Helsinki-Vantaan lentokenttä. Vuonna 2015. Mänttä-Vilppulan kaupunki osti Metsä Boardilta noin 50 hehtaaria 285 000 eurolla. Vuonna 2016. Talousarviossa varattu 50 000 euroa, käytettiin 34 900 euroa. Vuonna 2017. Talousarviossa varattu 125 000 euroa, käytettiin 67 600 euroa. Näinä kahtena vuonna rahaa käytettiin Leko-hallille johtavan tien rakentamiseen, Leko-hallin rakentamiseen liittyviin massanvaihtotöihin, lentokentän rakennesuunnittelun käynnistämiseen ja selvityksiin mahdollisesta maa-alueen pilaantumisesta. Kaupunki ei saanut Ely-tukea hankkeisiin. Vuonna 2018. Talousarviossa 125 000 euroa. Kaupunginvaltuusto myönsi marraskuussa Yrke Kiinteistöt Oy:lle käyttötalouspuolelle lisämäärärahan Sassin alueen kehittämisen jatkotyöhön 200 000 euroa. 125 000 eurolla on jatkettu lentokentän rakennesuunnittelua ja selvityksiä maa-alueen pilaantumisesta. Vuonna 2019. Talousarviossa 200 000 euroa. Investointi kohdistuu lentokentän rakennesuunnitelmaan. Kaavoituskustannuksia vuonna 2017 noin 15 000 euroa Ramboll Oy:lle. Tänä vuonna ostetut kaavoituskulut ovat samaa tasoa. Sassin asemakaava ja asemakaavan muutos saivat lainvoiman elokuussa 2018. Kiitoradan ympäristöstä kaupunki kaatoi puustoa. Myydystä puusta kaupunki sai 49 400 euroa. Yhteensä investointikustannukset kaupungille vuosina 2016–2019 ovat 203 000 euroa. Nettomenot puutulojen jälkeen ovat 153 700 euroa. Lisäksi MW-Kehitys Oy sai keväällä 2018 Pirkanmaan maakuntahallitukselta 56 966 euron avustuksen Co-creation -innovaatioympäristön toimintamallin kehittäminen -hankkeelle, jonka tavoite on saada uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja Sassiin. Viime vuonna kaupunki vaihtoi maata Liikenneviraston kanssa ilman rahaa.