Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Taina Peltosen jäähyväisviesti: Koulutus on Mänttä-Vilppulan kärkijuttu

Mänttä-Vilppulan kaupungin sivistysjohtaja Taina Peltonen jää eläkkeelle ensi vuoden maaliskuussa. Peltonen aloitti kuntaliitoksen alla Mäntän kaupungin palveluksessa 1.8.2008. Hänestä tuli yhdistyneen Mänttä-Vilppulan kaupungin sivistysjohtaja vuoden 2009 alussa. Sivistysjohtajan reiluun kymmeneen vuoteen on mahtunut värikkäitä käänteitä: kuntaliitos, karhujen aiheuttamat koulukyydit ja paljon julkista huomiota saaneet karhukellot, turvapaikanhakijoiden yllättävä siirto Ruovedeltä Mänttään ja koulutuksen järjestäminen, Pohjaslahden koulun lakkautus, Länsi-Koskelan koulun lopetus, Koskelan alakoulun avaaminen ja Kiina-yhteistyö sekä monet muut kansainväliset hankkeet. –Taidetuubin eli taiteilijoiden vierailut koululla sain aikaiseksi. Ne ovat nykyään vakiinnuttua käytäntöä. –Miinanhelmen päiväkodin rakentaminen oli iso asia ja varhaiskasvatuksen liittäminen siihen. Pohjaslahden koulu sai pitkään jatkua, mutta oppilasmäärän laskun vuoksi koulu olisi pitänyt muuttaa 1-opettajaiseksi, eikä sitä haluttu. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Peltonen on pienten koulujen, yhdysluokkaopetuksen ja perusopetuksen asiantuntija, jota kysytään luennoimaan ympäri Suomea, myös Kiinaan ja Japaniin. Hän on luennoinut pienistä kouluista Suomessa yli 70 paikkakunnalla ja kirjoittanut noin 80 artikkelia ja lausuntoa. Hän toimi vuosina 2013–2017 Pienkoulu Osaava -hankkeen valtakunnallisena johtajana. –Pienten koulujen lakkauttamisessa ollaan oltu liian hätäisiä. Järvenpäässä halutaan nyt lakkauttaa 230 oppilaan koulu. Keskustelu on ollut kovin yksisilmäistä, eikä perustu tutkimukseen tai talouteen. Sami Tantarimäen tutkimuksessa Alakouluista alekouluihin kyläkoulujen lakkautuksista saatiin 100 000 – 200 000 euron säästö koulua kohden. –Sitä ei ole tutkittu, mitä näiden koulujen lakkautuksen jälkeen tapahtuu. Usein tulee lisää henkilöstökuluja ja oppilashuollon kuluja. Säästöt eivät ole niin isoja kuin on annettu ymmärtää. –Pienten koulujen määrä vähenee koko ajan. Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö. Menen ensi vuoden syksyllä luennoimaan aiheesta Japaniin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Peltosen mukaan ei voida sanoa ihannekokoa koululle. On hyviä pieniä ja isoja kouluja. Koulujen henki voi vaihdella paljon. –Pitäisi olla tarjolla kaikenkokoisia kouluja. Suomessa ei arvosteta yhdysluokkaopettamista, vaikka se tukee pienen lapsen sosiaalista kasvua monin tavoin erittäin hyvin. Peltonen on työuransa aikana opettanut esioppilaita, perusopetuksen oppilaita ja erityisluokkien oppilaita. Hän on opettanut kaikkia peruskoulun oppiaineita lukuun ottamatta teknistä käsityötä. Hän on ollut mukana sekä esiopetus- että yhtenäiskoulukokeiluissa. Peltonen kertoo, että sivistystoimessa on noin 220 työntekijää, joten työtä riittää suurimmassa hallintokunnassa iltamyöhään asti. –Teen vuosittain noin 400 päätöstä vuodessa. Olen kova hankeihminen, ja hankkeet vaativat monenlaista hakemusten tekoa ja raportointia iltaisin. Olen saanut 200 000 – 300 000 euroa vuosittain hankerahaa kouluille eli opettajille ja oppilaille. Peltoselle on ollut aina kunnia-asia, että sivistystoimi pysyy budjetissa. Hankkeissa periaatteena on, että ensin hankintaan rahat ja sitten matkustetaan. –Budjetissa on pysytty joka vuosi ja myös muissa kunnissa. Sivistystoimen piikki ei ole ollut koskaan auki. Kaikki Kiinan-matkani ovat maksaneet kiinalaiset ja Opetushallitus, ei kaupunki. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Sivistysjohtaja on asunut Mäntässä kymmenen vuotta ja maksanut veronsa paikkakunnalle. Vapaa-aikansa hän käyttää liikuntaan. Peltosen kilpailuhenkisyys paljastuu hiihtoladuilla. Runttimäen hiihtokeskus on hänelle tärkeä, ja hän kehuu valaistuja latuja hyvin hoidetuksi. Kun töissä menee iltaisin pitkään, harrastuksen tulee olla vapaa aikatauluista. Peltonen katsoo elämässä eteenpäin, eikä haikaile vanhoja asioita. Eläkkeellä hän jatkaa tutkimusten tekemistä sekä arviointityötä Opetushallitukselle, hiihtää ja urheilee entistä enemmän sekä kiertää miehensä kanssa talviurheilukisoja. Takana ovat monet olympialaiset ja MM-kisat. Liput Seefeldin MM-kisoihin on jo ostettu. Uudelle sivistysjohtajalle hän esittää toiveen: –Koulut ovat itse tehneet tuntikehyksensä ja keskustelleet, tuleeko jollekin luokkatasolle kolme vai neljä ryhmää. Olen luottanut heidän tekemiseensä, ja toivon että uusi sivistysjohtaja luottaa. Koulutus on Mänttä-Vilppulan kärkijuttuja. Syntynyt 15.3.1955 Suonenjoella. (o.s. Vehviläinen) Asuu Mäntässä ja kirjoilla Mänttä-Vilppulassa, toinen koti Suonenjoella puolison kanssa. Asunto myös Jyväskylässä. Puoliso ja tytär ja kaksi poikaa, jo aikuisia. Lastenlapsia 5, kuudes tulossa. Kasvatustieteen tohtori 2003 Oulun yliopistosta, Kasvatustieteen lisensiaatti 1988 Oulun yliopistosta, Kasvatustieteen maisteri 1994 Oulun yliopistosta, Humanististen tieteiden kandidaatti 1982 Joensuun korkeakoulusta, Peruskoulun luokanopettajan tutkinto 1977 Joensuun korkeakoulu. Ammatti: Mänttä-Vilppulan kaupungin sivistysjohtaja 1.8.2008 alkaen, Nummi-Pusulan koulutoimenjohtaja 2007–2008, Kärsämäen kunnan sivistystoimenjohtaja rehtorin toimen ohella 2004–2007, Frosteruksen yhtenäiskoulun rehtori Kärsämäellä 2001–2007, osa-aikainen tutkija Oulun yliopisto 1999–2001, koulunjohtaja ja luokanopettaja Kiuruvedellä 1986–2001, luokanopettaja Kiuruvedellä 1977–1986. Ansiomerkit: Valkoisen Ruusun ansioristi 2016, Koululiikuntaliiton hopeinen ansiomerkki 2001, Opettajien Ammattijärjestön Kuopion läänintoimikunta pronssinen ansiomerkki hopeisin lehvin 1994. Kestävyysliikunta myös kilpatasolla: hiihto, juoksu, uinti ja pyöräily, lukeminen ja käsityöt. A-valmentajatutkinto, nuorten valmennusta noin 16 vuotta. Osallistunut vuosia pitkien matkojen hiihtoihin.