Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Juupajoen talous on vakaa ja kunnasta löytyy elinvoimaa

Juupajoen kunnan talousarvio vuodelle 2019 on noin 20 000 euroa alijäämäinen. Myös suunnitelmavuosien 2020–2021 ennusteet näyttävät alijäämäisiltä. Verotuloennusteen mukaan verotilitysten kertymä on vuonna 2018 noin 142 000 euroa ennakoitua heikompi, 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017, yhteisöveroa näyttäisi kuitenkin kertyvän 9 ja kiinteistöveroa 2 prosenttia enemmän. Verotulojen ennustetaan 2019 nousevan noin 7 prosenttia verrattuna vuoteen 2018, eli 7,44 miljoonaan euroon. Ennusteen mukaan Juupajoen valtionosuudet eivät talousarviovuonna vähene, vaan nousua olisi noin 90 000 euroa verrattuna vuoteen 2018. Talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 4,3 miljoonaa euroa. Kunnan ulkoiset toimintakulut on talousarviossa arvioitu 12,5 miljoonaksi euroksi, kasvua vuoden 2018 talousarvioon on 2,6 prosenttia ja toimintatuotot on arvioitu 1,3 miljoonaa euroon. –Juupajoen talouden reunaehdot ovat samat kuin ennenkin ja kulurakenne samoin, mitään hälyttävää ei ole näköpiirissä, kertoo Jyri Lammela , Juupajoen kunnanjohtaja. Lammela kertoo, että kun veroja ja valtionosuuksia kertyy ja jos kulut pysyvät kurissa, niin talous pysyy vakaana. Juupajoen talouteen on aiempina vuosina kertynyt ylijäämää ja sitä pitäisi myös syödä pois, sillä kunnan ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Periaatteessa talousarviossa pitäisi tähdätä nollatulokseen. Lammela muistuttaa, että talousarviot perustuvat aina arvioihin ja todellisuus saattaa keikahtaa aina suuntaan tai toiseen. Siinä vaiheessa, kun uudet maakunnat aloittavat, tilanne on uusi ja vaatii uudenlaista tarkastelua. Euromääräisesti merkittävin osa 2019 talousarviosta ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Juupajoki ja Mänttä-Vilppula muodostavat sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistoiminta-alueen. Justiina Ateriapalvelut Oy, Mänttä-Vilppula 83 prosentin ja Juupajoki 17 prosentin osuudella, aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2019. Juupajoen työllisyydenhoidossa aloitettiin 2018 uusi toimintamalli, jossa sen velvoitteita toteutetaan Mänttä-Vilppulan kanssa. –Työllisyydenhoidossa Mänttä-Vilppulalla on enemmän resursseja ja tämä on ollut hyvä ratkaisu, kertoo Lammela. Ensi vuoden suurimmat investoinnit Juupajoella ovat mahdollinen paloaseman laajennus 400 000 euroa ja Korkeakosken vesihuollon saneeraustyöt 150 000 euroa. Vesihuollon saneeraus 2019 on jatkoa tänä vuonna tehdylle saneeraukselle. Jos Pirkanmaan pelastuslaitos tekee paloasemasta pitkän vuokrasopimuksen, niin silloin paloaseman tilat laajenevat noin puolella nykyisestä. Paloasema laajenisi kunnanviraston suuntaan ja yksi tyhjillään oleva talo jäisi laajennuksen alle. Kunnan henkilöstö on tällä hetkellä 52 ja pysyy samana myös vuonna 2019. Näillä nykyisillä lapsimäärillä Juupajoen ryhmäperhepäivähoito omana yksikkönään lakkaa 2019 ja Ryhmiksen toiminta siirtyy päiväkodille, myös ryhmäperhepäivähoidon kolme työntekijää siirtyvät päiväkodille. Juupajoen väkiluku on vuoden 2018 syyskuun lopussa 1 886 asukasta. Laskua vuoden 2017 lopun tilanteeseen on 18 asukasta. Juupajoen asukasluku on laskenut 1990-luvun lopun 2 400 asukasta, keskimäärin prosentin vuodessa. Väki myös vanhenee Juupajoella, kuten muuallakin. Juupajoella on otettu käyttöön Tenavatonni. Epävirallisen tiedon mukaan uusia tenavatonnilaisia saadaan kuntaan tänä vuonna yksitoista. Juupajoen kuntastrategia on luotu vuoteen 2025 saakka. Strategia koostuu neljästä päämäärästä, jotka halutaan saavuttaa menestyksen varmistamiseksi: houkutteleva asuinpaikka, elinvoimaiset palvelut, kukoistava yhteisö ja vahvat yritykset. –Juupajoella on elinvoimaa, meillä on yrittäjiä, on työpaikkoja ja lapsia syntyy. Omat asiat ovat kunnossa ja liikenneyhteydet muualle toimivat, kertoo Lammela.