Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Vihasta nousee viha

Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Seppo Aallon Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala). Valinnan tehnyt Virpi Suutari kertoi, että sen lukeminen oli vaikeinta kuudesta ehdokkaasta. Vaikeus kumpusi kauheasta aiheesta. Suomen sisällissota on hyvin dokumentoitu, siksi Aaltokin on pystynyt Kuusankoskella kasvaneena rakentamaan kirjansa kertomuksen yksityiskohtaisiin paikkoihin ja tarinoihin. Kun luin Seppo Aallon kirjaa, liikuin mielessäni samoissa maisemissa kuin omassa lapsuudessani leikin. Vuonna 1918 Naukion Stöörinkankaalle marssitettiin punavankeja kymmenpäisissä joukoissa teloitettavaksi. Siellä soramontuilla minäkin muiden vintiöiden kanssa hypin neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Ero oli siinä, että nuo teloittajat ja teloitettavat elivät äärimmäisen vihan ja pelon aikoja, kun me lapset olimme autuaan vapaita historian tuskasta. Kuusankoski ja sen tehtaat olivat sata vuotta sitten Euroopan johtava paperintuottaja. Saavutettu asema ei ollut tullut kevein kengin. Se piti sisällään voimakkaan yhteiskunnallisen vastakkaisuuden. Kun tehtaan johdon määräysvalta ylitti rajansa, alkoi työväestössä nousta kapinahenki. Viha nousi vihasta. Ensin oli punaisten terrori: katkeruutta, vihaa ja lopulta tappamista. Alistetun ja väärin kohdellun ihmisen on vaikea olla sopuisa. Sitten tuli valkoisten terrori, joka oli systemaattisempaa ja mielivaltaisempaa laittomine tuomioistuimineen. Kosto on ruutiakin nopeampi lennättämään luoteja. Totuus ei ole valkoinen eikä punainen, sillä on monta väriä. Valitettavasti tänään jo yli satavuotiaassa maassamme värisävyt ovat taas vähentyneet ja puheet raaistuneet. Meillä on yhä enemmän isoja suita ja pieniä korvia. Vihapuheen volyymi on noussut, ja nyt ollaan tehtaanporttien sijaan sulkemassa jo koko maan rajoja. Sivistyksen iho on ohut, siksi sitä olisi voideltava. Historian soramontuilla voi hypellä myös esimerkiksi lukemalla kirjoja ja tutustumalla tapahtumien motiiveihin. Seppo Aallon kirja on tarkka-aistinen tietopaketti Kuusankosken tragediasta, mutta inhimillisyydessään se valottaa yleisemmällä tasolla ihmisen mekanismeja silloin, kun katkeruus, viha ja kosto ottavat vallan. Aika voi olla nyt toinen kuin sata vuotta sitten, mutta ihminen on vielä sama. Siitä se lähtee, sinusta ja minusta.