Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Hallien rakentaminen vauhditti Leijonien menestystä

Suomalaisen jääkiekon tarina alkaa lähes sata vuotta sitten jääpalloilijoiden sivuharrastuksesta. Vasta 1980-luvulla jääkiekko nousi maan suosituimmaksi menestyslajiksi. Harvassa ovat kiekkovapaat paikkakunnat. Koko kansan leijonat -kirjaan asiantuntijat kirjoittivat jääkiekon historian haparoivasta alusta tähän päivään. Yksi teema on Suomi-kiekon pitkä mitaliton taival aina 1980-luvulle ja lopulta saavutettu menestys. Kirja perkaa jääkiekkoilun kasvun taustoja ja liittää ne osaksi yhteiskunnallista muutosta. Yksi syy menestyksen taustalla oli jäähallien rakentaminen luonnonjäiden ja tekojääratojen tilalle. Ensimmäinen jäähalli rakennettiin MM-kisoja varten vuonna 1965 Tampereelle Hakametsään. 1980-luvun nousukaudella jäähalleja nousi kymmenittäin, sillä jääkiekkoliitto lobbaili halleja. Kirjan mukaan vuosikymmenen lopulla valmistuivat esimerkiksi Nurmijärven, Mäntän ja Kajaanin hallit. Sittemmin Mäntän kylmä jäähalli purettiin ja rakennettiin moderni jääareena. Menestyvä jääkiekko tarvitsee lahjakkaita ja harjoitteluun motivoineita pelaajia sekä ammattimaisen valmennuksen seuratasolle. Jääkiekkoliiton koulutuspäällikkö Seppo Liitsola kiteytti 1990-luvun alussa kansainvälisen menestyksen vaatimukset kaavaan: harrastajamäärä x olosuhteet x valmennus = tulos. Tulosta alettiin saavuttaa. Vuoden 1995 MM-kulta kohotti kansallista itsetuntoamme laman jälkeen, ja seuraava pelaajasukupolvi uudisti MM-kullan vuonna 2011. Myös nuoret ja naiset menestyivät. Naisilla on 12 MM- ja 3 olympiapronssia. Kirja on Suomen Jääkiekkoliiton 90-vuotisjuhlajulkaisu ja ensimmäinen tutkimushistoria. Kirjassa on asiantuntijoiden erityisartikkeleita esimerkiksi Aarne Honkavaarasta ja Kalervo Kummolasta . Nyt kun Marko Perälän jättiponnistus Mäntän palloilun historiasta 1925–2018 on julkaistu, on Koko kansan leijonat kiinnostavaa jatkumoa jääkiekon ystäville mutta suuremmilta areenoilta ja kulisseista. Luonnollisesti kirjassa maan tunnetuimmat leijonat pääsevät parrasvaloihin – hyvässä ja pahassa. Kirja ei unohda lajin väkivaltaisuutta ja pelaajien päihdeongelmia. Kirjan lopussa kerrataan tilastoja MM-kisoista ja Olympiakisoista sekä Suomen Jääkiekkomuseon aateloimista henkilöistä vuoteen 2017 asti numeroon 246 Juha Junnoon . Mänttäläislähtöinen Risto Siltanen on muuten leijona numero 112.