Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Kuntien vaihtelevat päätökset vaikeuttavat metsätalouden harjoittamista – Suurimmat ongelmat pienillä metsänomistajilla

Kuntien kirjavat käytännöt metsäalalle ovat suuri ongelma metsäyhtiö Finsilvan mukaan. Yhtiön mielestä lupaprosessit ovat metsänomistajille raskaita, kalliita ja byrokraattisia. Lisäksi yhtiön mielestä epäselvien kaavamääräysten vuoksi viranomaisten voi olla vaikea tehdä päätöstä esimerkiksi maisematyöluvasta. Finsilva kertoo tiedotteessaan hakeneensa ratkaisua hankalaan tilanteeseen hallinto-oikeudesta. –Toivomme maisematyölupiin selkeyttä, sillä tällä hetkellä metsänomistaja on usein riippuvainen kunnan viranomaisen tulkinnasta. Etenkään pienet metsänomistajat eivät tunne byrokratiaviidakkoa, koska he tekevät hakkuita harvoin, Finsilva Oyj:n toimitusjohtaja Harri Viitaniemi kertoo. Finsilva, joka on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista, on huolissaan nykytilanteesta sekä oman toimintansa että koko alan vuoksi. Yhtiön mielestä päätöskäytäntöjen tulisi olla koko Suomessa samanlaiset. Finsilva omistaa maata muun muassa Mänttä-Vilppulassa ja Keuruulla. –Etenkin pienille metsänomistajille hakkuiden tekeminen on pahimmillaan kannattamatonta, koska esimerkiksi ensiharvennuksen tuotoista suurin osa saattaa huveta lupien hintoihin. Lisäksi luvan saaminen voi kestää jopa yli vuoden, yhtiö tiedottaa. Finsilva haluaa kiinnittää huomiota siihen, miten kirjavia käytännöt ovat, kun päätökset koskevat asemakaava-alueiden ulkopuolella olevia metsiä. Metsäteollisuuskonserni Metsä Groupin maankäyttöasiantuntija Jukka Suhonen on samalla kannalla. –Kaavat ovat vaikeaselkoisia. Viranomaisen päätöksen on kuitenkin oltava sellainen, että maanomistaja tietää, mitä hän voi tai ei voi tehdä. Hakkuurajoituksille pitää olla perusteltu syy, hän toteaa. Metsälaki ohjaa metsän käsittelyä Finsilva haki erityisen epäselvään tapaukseen ratkaisua Helsingin hallinto-oikeudelta, ja nyt yhtiö toivoo, että oikeuden päätökseen voi nojata. Hallinto-oikeus antoi lokakuussa päätöksen (18/0604/5), joka koski Finsilvan valitusta maisematyölupaa koskevista Karkkilan rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan päätöksistä. Ratkaisu oli odotetunlainen: oikeus kumosi kaupungin päätökset ja palautti asian rakennustarkastajalle uudelleen käsiteltäväksi. –Kyse oli siitä, onko rakennustarkastajalla sellaista päätösvaltaa, että hän voi päättää merkittävistä hakkuurajoituksista vasta maisematyölupapäätöksen jälkeen, Viitaniemi selventää. Finsilvan mielestä hakkuiden rajoituksista tulee määrätä lupapäätöksessä ja merkittävistä hakkuurajoituksista metsänomistajalla on oikeus saada täysi korvaus. Rakennustarkastajan maisematyölupapäätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudessa, mutta päätöksen jälkeen annettuihin, hakkuita rajoittaviin määräyksiin ei ole muutoksenhakuoikeutta. Tämä on Finsilvan mukaan metsänomistajan näkökulmasta oikeusturvaongelma. –Metsien käsittelyä ohjataan metsälailla, ja lakia valvova viranomainen on Suomen metsäkeskus. Kaikista hakkuista ilmoitetaan Metsäkeskukselle etukäteen metsänkäyttöilmoituksella. Jos hakkuusuunnitelma on ristiriidassa esimerkiksi luontoarvojen turvaamisen kanssa, viranomainen reagoi. Siksi metsien käytön ohjaaminen maankäyttö- ja rakennuslailla on perusteetonta asemakaavan ulkopuolella, Suhonen toteaa. Metsälain lisäksi metsänomistajien on usein huomioitava sertifiointimääräykset, sillä monet heistä ovat sitoutuneet suorittamaan hakkuut metsäsertifikaatin ympäristövaatimusten mukaisesti.