Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Taidekaupungista kajahtaa: Runokokoelma neljällä kynällä

Seudut, maat -runokokoelma on neljän erityylisen kirjoittajan kokoelma. Ajatus yhteisen runokokoelman teosta kolmen runoilijan Teemu Paarlahden , Matti Kivilahden ja Tomi Voroninin kesken sai alkunsa jo vuosi sitten, kun vielä Marjatta Norojärvi keksittiin joukkoon, päätettiin kirja tehdä. Kirjassa on 80 runoa, jokaiselta tekijältä on mukana 20 runoa, aina yhdestä teemasta neljä. Kirja on painettu Vilppulassa ja kannen kuva on Voroninin ottama. Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään Kolhon kirjastossa maanantaina 17. joulukuuta illalla. Työ runoilijoilla tätä teosta varten alkoi kesällä. Tomi Voronin Voronin kertoo, että jos on valmiiksi annettu teema, hän pyrkii kirjoittamaan niin että jokaisessa runossa on mukana tuo teeman sana, esimerkiksi Luo! Joten se toi hieman haasteita. Lisäksi oli tiukka aikataulu, jota vielä tiivistettiin. Voronin kertoo, että suurin osa hänen kirjassa olevista teksteistään on kirjoitettu juuri tätä kirjaa varten, osan hän on poiminut mukaan vielä julkaisemattomasta tekeillä olevasta viidennestä runokirjastaan. –Koetin hieman haastaa itseäni ja löytää uusia tapoja kirjoittaa. Tämä oli tosi hieno projekti, kertoo Voronin. Marjatta Norojärvi Norojärvi tulee runoillaan nyt ensi kertaa pöytälaatikosta ulos. Norojärvi on harrastanut kirjoittamista kymmenen vuotta. Hän on muutaman vuoden kuulunut Autere-opiston kirjoittajapiiriin ja käynyt kesäkursseilla Oriveden opistossa. Hän kertoo, että hänen runonsa ovat kaikki ennen julkaisemattomia ja syntyneet viimeisen vuoden aikana, suuri osa vasta tänä syksynä. Tiukka aikataulu opetti hyväksymään omaa keskeneräisyyttä. –Jossain vaiheessa pitää osata runosta päästää irti ja ymmärtää, että tässä on nyt se mitä haluan tästä asiasta sanoa, säätäminen on vain lopetettava. Jos teksti herättää yhdessäkin lukijassa ajatuksia tai tuntemuksia, on se tehnyt tehtävänsä, kertoo Norojärvi. Matti Kivilahti Kivilahti on julkaissut tätä ennen kaksi runokokoelmaa. –Tähän mennessä olen vain kirjoittanut runoja ja katsonut mitkä runot ovat sukua keskenään, mutta tässä tapauksessa täytyi tehdä päinvastoin, runoja täytyi alkaa tehdä teeman alle, kertoo Kivilahti. Hän kertoo, että yksi runo teemaan oli aina helppo tehdä, mutta sen lisäksi täytyi aina tehdä myös kolme muuta samaan teemaan liittyvää runoa, se oli opettavaista. Kivilahti myös perkasi vanhoja runoja, joita ei ollut missään vielä julkaistu ja löytyi runoja, joissa oli kosketuspintaa kirjan teemoihin. Teemu Paarlahti Paarlahti on julkaissut kahdeksan omaa teosta ja kirjoittanut paljon muuta. Hän kertoo, että on aina tehnyt runokokoelmansa niin, että rakenne tulee ensin ja niin saa tekemiselleen kehikon. Pari kokoelmassa olevaa runoa tai niiden aihetta, hän pystyy jäljittämään aikaisemmin ylös merkityksi, mutta kaikki kokoelman runot on tehty nimenomaan tätä kirjaa varten. –Projekti oli kiehtova, ehdin tehdä tekstit kesällä ja hiominen tapahtui sitten syksyn aikana, kertoo Paarlahti. Hän kertoo, että jossain vaiheessa kirjoittajan on vain päästettävä runoistaan irti ja lähetettävä ne maailmalle elämään omaa elämäänsä. Julkistamistilaisuudessa Kolhossa neljä runoilijaa myös lukevat runojaan. "Sormenpäissä viipyvä lämpö surun pisara kämmenellä … hauraina elämän viivat. … Avaan ikkunan … ja sinä löydät tiesi takaisin … valonsäteenä perhosen siivellä." Marjatta Norojärvi