Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Lentokentiltä lehmihakaan

Tänä vuonna en ole käynyt ainoallakaan ruuhkaisella lentokentällä. En ole ylittänyt maan rajoja, en vaihtanut valuuttaa enkä antanut visan soida, vaan olen tuhlannut kaikki lomarahani kotimaan matkailuun: autoiluun, junalippuihin ja kotimaisiin palveluihin. Parhaimmat matkamuistoni ovat kesäisiä tai talvisia tunnelmakuvia Suomesta. Niitä on näin kaamosaikaan mukava katsella. Näinä aikoina isänmaallisuus ja sen symbolit ovat kaukana minusta, mutta huomasin, että kiinnostus kotimaahan ja sen historiaan ja paikkoihin ei ole mihinkään haihtunut. Heinäkuisessa Turun saaristossa vaikutuksen teki Nauvo ja taidemaalari Victor Westerhomin jalanjälkiin luotu luontopolku: maalauksista tuttu lehmiranta, uskomattomat kalliot ja ikivanhat tammet, heinäsirkkojen siritys. Seilin saari oli hyppy 1700-luvun maisemiin ja leprasairaalan tarinoihin. Sain eläytyä koskettaviin kertomuksiin ääniteoksen välityksellä samalla kun kuljeskelin saaressa omaan tahtiini ja nautin kukkivien lehmusten sitrusmaisesta tuoksusta. Keski-Suomen retkellä elokuussa hienointa oli Päijänteen majesteettisuus ja vierailu tuttavan vintage-kesämökillä. Toivakan kirkon varmasti muistan ikäni, sillä melkein putosin urkuparvelta, kun katse oli niin kiinteästi Pellervo Lukumiehen 1970-luvulla tekemissä kattomaalauksissa. Lokakuinen retki Siikanevalle kuului ilman muuta luontoretkien aateliin: ihastuin suoluonnon ja ikivanhojen metsäsaarekkeiden yhdistelmään. Tasapainoaisti sai harjoitusta pitkospuilla. Tämä aarre on vain 45 kilometrin päässä Mäntästä! Talvisella lomallani löysin myös Helsingin hyvin pidetyn salaisuuden, Villa Gyllenbergin, joka sijaitsee samalla saarella Didrichsenin museon kanssa. Marraskuulaisten taiteesta oli tehty hyvin taustoitettu ja ripustettu näyttely. Gyllenbergien vanhan taiteen kokoelmaa voi katsella kodinomaisissa puitteissa meren välkehtiessä ikkunoista. Porin seudulla hienointa marraskuista joulutunnelmaa löytyi perinnetalo Toivon pihapiirin markkinoilta ja Leineperin ruukkialueelta, jossa vanhat työläisten mökit on annettu käsityöläisten haltuun. Näin joulun aikaan en tiedä hienompaa myyntihoukutinta kuin pönttöuunilla lämmitetty askeettinen puutalo yhdistettynä korkeatasoisiin käsityötuotteisiin. ”Melkein putosin urkuparvelta.”