Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Jääareena pyörii kaupungin rahoilla - Kaupunki uusi jälleen puolen miljoonan euron lainan; yhtiö ei pysty maksamaan velkojaan vuosikymmeniin

Mäntän Jääareena Oy pysyy pystyssä vain Mänttä-Vilppulan kaupungin rahoilla. Yhtiö ei ole pystynyt lyhentämään kaupungin myöntämää lyhytaikaista 500 000 euron lainaa, vaan kaupunki on uusinut kyseisen lainan vuodesta 2015. Yhtiöllä on kaupungilta myös pitkäaikaista lainaa miljoonia. Sitä on lyhennetty 200 000 euroa. Viimeksi lyhytaikaisen puolen miljoonan euron lainan uusimisesta päätti 27.12.2018 kaupunginjohtaja Markus Auvinen . Hän toimi tällöin oman virkansa ohella talouspäällikön sijaisena. Kaupunginjohtajan mukaan lyhytaikainen laina on uusittu joka vuosi siitä asti, kun jäähalli valmistui. Jäähalli maksoi noin neljä miljoonaa euroa. –Jääareena lainasi kaupungilta vuonna 2015 rahaa rakentamiseen ja toimintansa aloittamiseen. Osa lainasta oli lyhytaikaista lainaa, 1 vuoden mittaista 500 000 euron lainaa, ja tätä lainaa on jatkettu ja uusittu vuosittain vuodenvaihteessa. Jäähalliyhtiö pyörii kaupungin rahoilla, kun euroja siirretään taskusta toiseen. Halli rakennettiin pelkästään kaupungin lainalla. Lyhyt- ja pitkäaikainen laina on käytännössä samaa kaupungin lainarahaa. Kaupunki omistaa Jääareenayhtiöstä 97,8 prosenttia. Auvinen avaa Mäntän Jääareenan rahavirtoja. Lainaa yli kolme miljoonaa Jääareenan vieraspääoma eli pitkäaikainen ja lyhytaikainen kaupungin myöntämä laina vuonna 2015 jäähallin rakentamisen jälkeen oli 3,446 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös ostovelkoja, verovelkoja ja siirtovelkoja. Tällä hetkellä lainoja on 3,198 miljoonaa euroa. Auvisen mukaan jääareena on lyhentänyt kaupungille lainojaan vajaat 200 000 euroa. –Kaupungin avustus on ollut tähän asti 275 000 euroa. Jäävuorotuloja kertyy vuositasolla noin 100 000 euroa. Vuodelle 2019 avustukseen, 350 000 euroa, on lisätty kiinteistöveron määrä noin 75 000 euroa, joka tuloutuu suoraan takaisin kaupungille samansuuruisena. Jääareenalta kaupunkikonserniin palautuu seuraavia eriä: liikuntapaikkojen hoitopalveluiden osto noin 100 000 euroa, siivouspalvelut 27 000 euroa, kiinteistövero 75 000 euroa, korko lainoista noin 42 000 euroa, lyhennykset lainoista noin 47 000 euroa ja veden ostaminen Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy:ltä noin 15 000 euroa. Palautuvat erät tekevät yhteensä 306 000 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot jäähallista ovat noin 105 000 euroa vuodessa. Energiaa jää myytäväksi Jääareena tuottaa kaiken lämpöenergiansa itse. Energiantuotanto on vuositasolla noin 1,258 gigawattia. Auvisen mukaan tämän päivän hinnalla säästö on noin 73 000 euroa. Energiainvestointi jäähalliin maksoi noin 300 000 euroa, joten tämä investointi maksaa itsensä 4-5 vuodessa verrattuna siihen, että energia pitäisi ostaa markkinoilta. Jääareenalta jää lämpöenergiaa myyntiin. Yhtiö myy lämpöä viereiseen uimahalliin. Viime vuonna myydyn energian määrä oli 0,27 gigawattia. Yhtiö sai tuloja noin 15 700 euroa. Auvisen mukaan isoin yksittäinen meno kaupunkikonsernin ulkopuolella on sähkö. Sitä ostetaan vuositasolla noin 0,78 gigawattia eli 65 000 euron arvosta. Jääareena saa sponsorointitukea Pihlajalinna-konsernilta, mutta sopimuksen arvo on salainen. Auvinen luonnehtii tukea "huomattavaksi". Kaupunginjohtajan mukaan jäähalliyhtiön velkojen takaisinmaksu kaupungille kestää kauan, jopa vuosikymmeniä. Auvisen mukaan samankaltainen tilanne on kaupungin Koskelantalot Oy:ssä. Auvinen toimi viime syksyyn asti Mäntän Jääareena Oy:n toimitusjohtajana. Tehtävää hoitaa nyt liikuntasihteeri Jari Ahvenjärvi .