Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Janne Korpela ja Lyyti-koira tekevät saumatonta yhteistyötä

Janne Korpela tuskin olisi voinut muuta harrastusta löytää kuin metsästyksen, niin vahvat olivat suvun perinteet. –Viidentoista vanhana aloitin pienriistalla. Oppi tuli isältä, enolta ja setämiehiltä, Korpela kertoo. Lyyti haukkuu antaumuksella Nykyisin Korpela metsästää hirviä. Koiran kanssa hän on käynyt jahdissa vuodesta 1997. Harmaa norjanhirvikoira Lyyti on haukkunut hirviä lähes viisi vuotta. –Pari kolme hyvää metsäkoiraa minulla on ollut, mutta Lyyti on kyllä ykkössijalla. Se vietiin sopivassa vaiheessa metsään ja lähdettiin katselemaan, että tässä se on sun maailmasi. Koiran kouluttaminen vaatii toistoa toiston perään. Siltä vaaditaan, että se pysyy työmaalla ja sen haku ja vietit ovat kohdillaan. –Saatuaan tutustua metsäympäristöön Lyyti alkoi sitten haukkua pätkyttää, ja siitä se lähti. Sen bravuuri on sitkeys. Haukku voi jatkua vaikka yöhön asti. Korpelan puoliso Hanna Neste vahvistaa Lyytin sisukkuuden: –Ei sitä aina saa edes viheltämällä pois hirven luota. Se menee yli ojista ja joista ja vaikka ui saaliin perässä. Metsä on yhteinen harrastus Pariskunnalle metsäharrastus on yhteistä. Molemmat kuuluvat Lahdenkylän–Joensuun Erämiehiin. Myös puolisolla on metsästyskortti ja ampumakoe suoritettuna. –Mutta kertaakaan en ole ampunut. Se on se yhteinen aika. Oli pakko ruveta käymään metsällä, jos halusi nähdä miestä. Hirven kaataminen ei ole pääasia, vaan kuljen Jannen ja Lyytin perässä, Hanna Neste toteaa. Korpela kuuluu Virkajärven parikymmenjäseniseen hirviseurueeseen, jonka jäsenistössä on myös kaksi naista. Mukana kulkee neljä koiramiestä ja viisi koiraa. –Koirien suhteen ollaan tosi hyvällä mallilla. Laaksin Matilla on kaksi taitavaa yksilöä, ja hyvä on myös Salmelan Ismon koira. Ja Rajalan Hanneksella on tulossa nouseva yksilö, jolta odotamme tuloksia, Korpela toteaa. Metsästys on metsänhoitoa Metsästystä Korpela ja Neste pitävät yhtenä eettisimmistä lajeista. Eläimestä ei mikään osa mene hukkaan. –Saadaan olla luonnossa ja voidaan käyttää koko saalis. Syötävät osat jaetaan jahtiporukalle, ja maanomistajille viedään lihaa silloin, kun heidän mailtaan kaadetaan hirvi. Luut menevät koirille, ja nahat päätyvät nahkatehtaalle. Isossa kuviossa katsotaan myös metsänhoidollisia ja liikenneturvallisuuskysymyksiä. Korpela antaa tunnustusta hyville opastajilleen. Metsästyksen arvoista ja tarvittavista taidoista hän on saanut oppia muiden muassa Oksalan Paavolta ja Rauhalan Arilta . Hirvikoira-asiantuntemusta on tullut Huikurin Raunolta . –Heidän mukanaan kuljin nuorena miehenä, kun ei vielä ollut ajokorttiakaan. Hienoja reissuja tehtiin. Hirvenlihaa Suolaa Mustapippuria Lientä (vettä ja voita) Laitetaan lihaan sopivasti suolaa ja mustapippuria ja haudutetaan kauan matalassa lämmössä. Lientä pitää olla sopivasti, ettei liha kuivu. Halutessa pataan voi lisätä laakerinlehden ja vähän valkosipulijauhetta. Ja mistä sitten tietää, että liha on valmista? Sen täytyy olla pehmeää ja irrota.