Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Vaalikone

Kiusatuksi tuleminen viitoitti tietä nuorisotyöhön

Nykyinen mänttävilppulalainen mangataiteilija Henriikka Helpiölä syntyi Nokialla ja asui siellä ensimmäisen elinvuotensa. Sitten perhe muutti Länkipohjaan, missä Helpiölä jostain syystä joutui kiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen jatkui Oriveden yläasteellakin, ja todennäköisesti juuri se vaikutti hänen uravalintaansa. –Halusin nuoriso-ohjaajaksi, sillä halusin tarjota muille nuorille parempaa elämää kuin kiusattuna tai kiusaajana olemista, Helpiölä sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kaupungin nuoriso-ohjaajana hän on työskennellyt kesästä 2018 lähtien. Taideuransa alun Helpiölä liittää 16–17 vuoden ikään, jolloin hän alkoi piirtää päivittäin. Aasialainen mystiikka lumosi hänet. –Inspiroiduin japanilaisesta sarjakuvasta, mangasta ja olen piirtänyt sitä tähän päivään asti. Mutta oikeastaan vasta täällä Mänttä-Vilppulassa sain mahdollisuuksia tuoda piirtämistäni esiin. Taidetta työssä Helpiölä antaakin kiitosta muun muassa Riikka Lenkkerille ja Krister Gråhnille , joiden kursseilla hän on oppinut paljon taiteen tekemisen eri tekniikoista. Kollega Tanja Mäkelä puolestaan on rohkaissut Helpiölää käyttämään taidetta osana työtä. –Pidän muun muassa manga-pajoja, joista viimeiseen laadin oman tutoriaalin, ohjekirjasen, jossa neuvon, kuinka voi piirtää mangaa. Mäntän taideseuralla on myös ollut keskeinen osuus taideharrastuksessani. Luulin, että pitäisi olla ihan ”taiteilija taiteilija”. Sain kuitenkin huomata, että täällä otetaan taiteilijat vastaan ihan sellaisina kuin me ollaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Helpiölä on pitänyt muutamia näyttelyitä, joista KMV-lehden käytävässä oleva yhteisnäyttely Marko Marinin ja Jaakko Vastamäen kanssa on yksi. Työhuonetta Helpiölä pitää kerrostaloasuinhuoneistossa Mäntässä. Siellä hän katselee elokuvia ja kuuntelee musiikkia, sillä inspiraatio lähtee usein niistä. –Taiteeni on pitkälti kotona tapahtuvaa toimintaa. Minulla on kaikki taidevälineet isossa kassissa, ja voin viedä työhuoneen mukanani minne tahansa. Mutta kaverienkin kanssa on mukava piirtää ja jakaa inspiraatiota. Mangahahmot perustuvat Helpiölällä roolipeleihin. Hän luo hahmoja, joille kehittää erilaisia tarinoita ja tilanteita, ja keskustelee niistä pelitoverien kanssa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Tykkään piirtää, se on voimavara. Luen myös kirjoja ja japanilaisia sarjakuvia ja pelaan tarinapohjaisia pelejä. Juuri tarinoiden kautta saan kokemuksia. Olen aina ollut kiinnostunut roolileikeistä, ne ovat minun juttuni. Enää ei ole paluuta pois siitä maailmasta edes sen uhalla, että jonkun mielestä harrastukseni olisi lapsellista. Itseä pitää haastaa Foorumiroolipeleihin pääsee kiinni, kun pyytää verkossa liittymislupaa ja luo oman pelihahmon, jolla alkaa pelata. Kyse on kirjoituspohjaisista roolipeleistä, joista Dungeons & Dragons (’luolia ja lohikäärmeitä’) on yksi Helpiölän suosikeista. –Siitä saa vaikka kuinka paljon materiaalia ja ideoita. Aina pitää haastaa itseään, siksi osallistun erilaisiin netistä löytyviin haasteisiin. Näistä esimerkkinä on lokakuussa pidettävä Goretober, 'kidutuskuukausi'. Haluan pois mukavuusalueelta ja tehdä uutta. Esimerkkinä uuden kokeilemisesta Helpiölä mainitsee alkoholipohjaiset Copic - ja Promarker -tussit, jotka hänellä ovat olleet jo yli 10 vuotta, mutta joita hän on käyttänyt vasta puolitoista vuotta. Tällä hetkellä Helpiölän manga-hahmoja voi nähdä lähinnä yksityisesti hänen itsensä kautta sekä Instagramissa nimimerkin HardyLuZu tilillä. Tärkeimpien teostensa nimeämistä Helpiölä pitää haastavana. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Tosi vaikea sanoa. Kaikilla tekemilläni hahmoilla on oma tarkoituksensa, ja jokaisessa on jotain itsestäni. Netissä on sellainen haaste kuin Draw This Again eli voi piirtää vanhoja töitänsä uudestaan. Niissä näen, miten olen kehittynyt ja miten osaan tehdä parempia versioita. Vaikka Helpiölä pitää ihmisistä ja sosiaalisista tilanteista, hän sanoo tarvitsevansa omaa aikaa taiteen parissa. –Minun on saatava istua, piirtää, pelata ja lukea omissa oloissani. Kun lataan akkuni, jaksan taas olla ihmisten kanssa. Minulla on myös haave: haluaisin käydä Kiotossa, jossa sijaitsevat kaikki tärkeät temppelit ja historialliset paikat sekä Tokion Akihabarassa, joka on manga-harrastajien mekka, Helpiölä kertoo. Manga: japanilainen sarjakuva Anime: japanilainen piirrossarja tai elokuva Con: harrastetapahtuma, johon harrastajat kerääntyvät viettämään aikaa ja jossa järjestetään aiheeseen liittyvää ohjelmaa Cosplay: pukuilu, oman lempihahmon vaatteisiin ja mahdollisesti myös rooliin eläytyminen Manganimikkeitä on julkaistu suomeksi lähes 200, ja esimerkiksi Fullmetal Alchemistista on julkaistu uusintapainos. Pisin suomeksi julkaistu manga on Oda Eiichiron tekemä merirosvoseikkailu, josta ilmestyy pian 90. osa. Yksi tärkeä suomalainen mangan julkaisija on tällä hetkellä Sangatsu Manga. Animen ja mangan suosio perustuu paljolti siihen, että ne eivät ole pelkästään nuorille tai lapsille suunnattuja sarjakuvia tai animaatioita, vaan tarinoita ja tyylejä löytyy kaikenikäisille eri aiheista. Kuuluisimmat animet ovat Muumit , Pokémon ja Hopeanuoli . Coneja järjestetään anime- ja manga-harrastuksen ympärillä Suomessa noin 20. Keskeisiä ovat Tracon , Yukicon ja Desucon . Tracon vetää Tampere-talon joka syksy täyteen peli-, roolipeli-, manga- sekä anime-harrastajista. Cosplay eli pukuiluharrastus on rantautunut Suomeen Japanista. Harrastajat pukeutuvat omiksi lempihahmoikseen joko ompelemalla ja askartelemalla hahmojen vaatteet itse tai tilaamalla ne netistä. Suomi on pärjännyt cosplay-kisoissa ulkomaita myöten.