Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mänttä-Vilppulan kulttuuristrategia-luonnosta esiteltiin: Taidetuubi päiväkodista lukioon, lavatanssipaikka keskustaan, kulttuuriparlamentti?

Taidekaupunki Mänttä-Vilppula työstää parhaillaan kulttuuristrategiaa vuosille 2019–2026 yhteistyössä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuristrategia-luonnosta esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Mänttä-Vilppulan kaupungintalon valtuustosalissa keskiviikkona. Strategiatyön asiantuntijana toimii tamperelainen Frei Zimmer Oy, joka on erikoistunut julkisen taiteen kehittämiseen kunnissa ja kulttuurin strategiatoteutuksiin. Kulttuuristrategiatyötä on toteutettu toimijahaastatteluin ja työpajoin. Strategiaan oli mahdollisuus vaikuttaa myös avoimen verkkokyselyn kautta. Kyselyyn vastasi 249 asukasta. Vastaajista noin 54 prosenttia oli sitä mieltä, että taide- ja kulttuuriteeman tulisi näkyä vahvemmin keskustan ilmeessä, noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että taiteen ja kulttuurin pitäisi näkyä vahvemmin myös kaupunkia lähestyttäessä. Kyselyn perusteella noin 50 prosenttia on sitä mieltä, nuorten (15–25 -vuotiaiden) taide- ja kulttuuritoimintaa tulisi lisätä. Kyselyn perusteella kulttuuristrategiassa tulisi huomioida myös tapahtumien ja kulttuurimatkailun kehittäminen. Vastauksien perusteella koettiin tärkeäksi myös kaupunkikuvan kohentaminen julkisen taiteen avulla ja kulttuuriharrastustilojen kehittäminen. Taidetuubi – varhaiskasvatuksesta lukioon Yksi kulttuuristrategia-luonnoksen teemoista on Kasvua ja kehitystä kulttuurista . Ideana on, että taidekaupungin kaikki lapset kävisivät läpi niin sanotun Taidetuubin, kulttuurikasvatusohjelman, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta lukioon asti. Alueen eri kulttuuritoimijat olisivat mukana ohjelman toteuttamisessa niin, että tarjonta laajenisi kuvataiteesta myös muille aloille. Taidetuubin tavoitteena on kasvattaa Taidekaupunkiin kulttuurikansalaisia. Käytännön toimenpiteenä Taidetuubin toteuttamiselle laaditaan suunnitelma, jossa määritellään vastuutahot, resurssit ja tavoitteet varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukioon, opistojen sekä kirjasto- kulttuuripalveluihin. Kartoitetaan halukkaat kulttuuritoimijat toteuttamaan Taidetuubin sisältöjä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia perustaa erillinen taidelukio. Yleisötilaisuuteen osallistunut nuorisovaltuuston puheenjohtaja Minna Pynnöniemi toivoo, että taide ja kulttuuri tulisivat enemmän esille lukion mainonnassa. –Jos mainostaisimme enemmän meidän laajaa taide- ja kulttuuritarjontaa, niin silloin tänne voitaisiin saada opiskelijoita muualtakin päin Suomea, Pynnöniemi kiteyttää. Kulttuuriparlamentin perustaminen Kulttuuristrategia-luonnos esittää erillisen kulttuuriparlamentin perustamista kulttuuritoimijoille. Parlamentti kokoontuisi tietyn väliajoin kertomaan ja sopimaan tulevista tapahtumista sekä niiden ajankohdista. Näin ei pääsisi syntymään päällekkäisyyksiä tapahtumien kesken. Taide näkyviin myös museoiden ulkopuolelle Verkkokyselyn vastauksien perusteella moni toivoo taiteen ja kulttuurin parempaa näkymistä katukuvassa. Kulttuuristrategialla pyritään löytämään ratkaisuja tähän toiveeseen. Tarkoituksena on kartoittaa kulkemista ohjaavat tärkeät paikat, joihin taidetta tulisi sijoittaa, lisäksi tarkoituksena on suunnitella toimenpiteitä, joita yksittäiset ihmiset ja yritykset voisivat tehdä kaupunkikuvan parantamiseksi. Esimerkkinä yleisötilaisuudessa nousi räsymattojen maalaaminen liikkeiden edustalle. Yksittäisinä ideoina kulttuuristrategia-luonnoksessa nostetaan esille muun muassa kaupungin omistuksessa olevan taiteen tuomista kaupunkilaisten nähtäville, olemassa olevan taiteen valaiseminen, katutaide ja muraalit sekä toiminnalliset puistot nuorille. Toimintapuistot herättivät keskustelua yleisötilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistuneet Mare Jatkola ja Mimi Steffansson olivat vahvasti sitä mieltä, että nuoret täytyy ottaa jo varhain suunnitteluvaiheessa mukaan. –Esimerkiksi skeittipuiston rakentaminen ilman nuorten ja ammattilaisten kuulemista on turhaa. Nuoret tietävät mitä haluavat ja ammattilaiset puolestaan tietävät, kuinka se pitää toteuttaa. Siksi on tärkeää, että nuoret ovat mukana jo varhaisessa vaiheessa, kun suunnitelmia laaditaan, Jatkola korosti. –Meidän pitää luoda nuorille mahdollisuus harrastaa, ja harrastukselle pitää olla myös kasvupintaa, että voimme kasvaa ja kehittyä. Pitää olla myös jatkuvuutta, niin silloin nuorilla on parempi mahdollisuus löytää harrastuksen pariin, Erlend Jantsikene jatkoi. Kokoomuksen valtuutettu Mira Anttila huomautti yleisötilaisuudessa, että kirjallisuus ei juurikaan näy kulttuuristrategia-luonnoksessa. –Meillä on paljon valmiita ja mielenkiintoisia tarinoita. Näitä pitäisi saada esiin, sillä ne kertovat meistä ja nostavat meidän omaa identiteettiämme, Anttila totesi. Myös kirjaston johtaja Riitta Taskinen korosti puheenvuorossaan kirjallisuuden ja tarinoiden merkitystä taiteena. Kulttuuristrategia-luonnoksen esittelytilaisuus jätti paljon pureskeltavaa. –Kulttuuristrategian laatiminen on kesken, mutta hyvin pitkällä. On tärkeää, että strategian mukaiset toimet tukevat sitä, että seudulle halutaan jäädä ja tänne halutaan tulla takaisin. On tärkeää jättää positiivinen kokemus. Valmistuvaan strategiaan sitoutumalla voimme sanoa, että Mänttä-Vilppula on oikea Taidekaupunki, vt kulttuurijohtaja Antti Korkka totesi. Mitä seuraavaksi? Strategia siirtyy hallinnolliseen käsittelyyn maaliskuussa ja kulttuuristrategian on määrä olla valmis huhtikuussa 2019. Kulttuuristrategian valmistelun ohjausryhmässä ovat edustettuna Serlachius-museot, Mäntän kuvataideviikot, Merikanto-opisto, Vilppula-seura, Kulttuuri- ja hyvinvointilautakunta, Autere-opisto ja kaupungin taideopetus. Kulttuuristrategia-luonnoksessa, verkkokyselyssä ja yleisötilaisuudessa esiin nousseita ideoita ja toimenpiteitä Kulttuuritoimijoiden yhteinen informaatiofoorumi pitäisi saada toimimaan. Lehti-ilmoittelua paikallislehdessä sekä verkkokanavissa pitäisi lisätä. Harrastusmahdollisuuksista voisi tiedottaa oppilaitoksissa enemmän. Räätälöidään nuorille omia kierroksia museoihin ja Kuvataideviikoille. Residenssitaiteilijat osaksi Taidetuubin toteutusta. Kulttuuriparlamentin perustaminen. Kulttuuritalon toteuttamisen selvitys. Kevytapuraha, jota kaupunki myöntää pieninä summina. Lavatanssipaikka keskustaan. Yhteinen sähköinen tapahtumakalenteri. Ulkoilmatapahtumille esiintymispaikka. Kirjallisuus- ja runotapahtuma. Taidekaupungin kulttuuriviikko.