Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Helmikuun manifestista 120 vuotta

Suomen suuriruhtinaan Nikolai II:n antamasta helmikuun manifestista tulee helmikuun 15. päivä kuluneeksi 120 vuotta. Suomessa säädyt pelkäsivät, että manifestin myötä mikä tahansa laki voitaisiin katsoa yleisvaltakunnalliseksi ja näin ollen siirtää pois suomalaisten päätösvallasta. Vaikka manifestin sisältö ei todellisuudessa tarkoittanut Suomen täydellistä venäläistämistä, oli kansalaisten yleinen mieliala epäuskoinen ja pettynyt. Helmikuussa 1899 kootun suuren adressin tarkoituksena olikin saada Nikolai II ymmärtämään manifestin oikea luonne ja sen ristiriitainen sisältö Suomen lakien kanssa. Nimet adressiin kerättiin 11 päivän aikana. Keruuoperaatio osoittautui menestykseksi, sillä adressin allekirjoitti 522 931 henkilöä, vaikka Suomessa oli tuolloin vain 2,5 miljoonaa asukasta ja nimien kerääminen hankalaa talvisessa säässä. Kuorevedelläkin allekirjoittajia yhdisti pelko Suomen venäläistämisestä Kuorevedellä allekirjoittajia kertyi niin taloista kuin torpista mukaan lukien palkolliset ja työläiset. Kaikkia yhdisti pelko Suomen venäläistämisestä: Suuressa lähetystössä oli edustaja jokaisesta kunnasta Päätettiin, että erityinen suuri lähetystö vie adressin keisarille. Lähetystössä oli edustajat kaikista Suomen kunnista. Suuressa lähetystössä, joka lähti junalla kohti Pietaria maaliskuussa, oli mukana Kuorevedeltä talollinen K. Mäkelä . Tavoitteena oli helmikuun manifestin kumoaminen. Viisisataahenkinen suuri lähetystö lähti Pietariin 16. maaliskuuta, jota keisari ei kuitenkaan suostunut ottamaan vastaan ilmoittaen samalla, ettei ollut lähetystölle vihainen. Pettynyt suuri lähetystö joutui palaamaan takaisin Helsinkiin. Helmikuun manifesti kumottiin vasta vuonna 1905 marraskuun manifestilla. Maanjakohuhut velloivat Samaan aikaan pitäjää kiertävät laukkurit alkoivat puhua kummia. He pyrkivät puheisiin mökkiläisten kanssa ja kertoivat, että jos Suomeen ulotettaisiin Venäjän laki, paranisi maattomien ja vuokraajien asema olennaisesti. Maanjakohuhut alkoivat velloa Kuorevedelläkin ja viranomaiset pyrkivät kaikin voimin paljastamaan tällaiset saarnamiehet. Maanjakohuhut ovat täälläkin villitsemässä tilatonta ja torpparikansaa. Ei tahdota uskoa sanomalehtienkään kirjoituksia, joissa varotetaan uskomasta moisia huhuja. Onpa tässä maanjakoasiassa menty jo niin pitkälle, että on pidetty kokouksiakin ja kerätty nimiä eräänlaisen adressin alle. Muuan läkkiseppä on ollut tämän villiintyneen joukon johtajana, ja eräs torpanmies kirjurina kokouksissa. Täytyy todellakin surkutella, että kansamme syvissä riveissä on henkilöitä, jotka antavat itsensä alttiiksi kaikenlaisille tuntemattomille houkutuksille ja vielä enemmän on syytä surkutella niitä, jotka tällaisina houkuttelijoina esiintyvät. ( Tampereen Sanomat 1.4.1899) Kaikki Suuren adressin allekirjoittajat löytyvät lääneittäin ja kunnittain tästä .