Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Kolhon kesä 130 vuotta sitten oli merkittävä koko maan kannalta – Juhlavuoteen haetaan ideoita ja tekijöitä

Yksi Suomen kuuluisimpia taiteilijoita, Eero Järnefelt , maalasi Pyykkiranta -teoksensa Kolhossa vuonna 1889. Tänä vuonna vietetään Kolhon juhlavuotta. 130 vuoden takaisilla tapahtumilla on merkitystä valtakunnallisesti. Vaasan kuvernöör i Aleksander Järnefelt toi perheensä kesän viettoon Malmin huvilaan Kolhoon 1889. Heillä vieraili maan kulttuurieliittiä, kuten Pekka Brofelt , Juhani Aho , J.H. Erkko ja Eero Erkko . Kolhossa käytyjen keskustelujen innoittamana Juhani Aho, Eero Erkko ja Arvid Järnefelt päättivät perustaa Helsinkiin nuorsuomalaisen sanomalehden Päivälehden , josta sittemmin tuli Helsingin Sanomat . Järnefeltin lapsista Eero Järnefelt maalasi Kolhossa Suomen taiteen merkittävimpiin kuuluvat teokset Pyykkiranta ja Kesäyön kuu . Järnefelt kuvitti Juhani Ahon tunnetun teoksen Rautatien Kolhossa. Mallina olivat paikalliset ihmiset. Rovastin mallina oli Kolhon talon isäntä Matti Saxberg-Kolho ja Liisana ja Mattina Kolhon talon karjakko Leena ja renki Köpi . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vaikka Kolho on kovasti hiljentynyt teollisuuden suuruuden vuosistaan, hienoa kulttuuriperintöä pyritään pitämään yllä. Autere-opiston Kuvataidepiirissä lauantaina pohdittiin, kuinka toivottavaa olisi, että Mänttä-Vilppulan Taidekaupunki nostaisi Kolhon juhlavuoden esiin. Kulttuuria on muuallakin kuin Mäntässä, viesti kuuluu. Kuvataidepiiri on toiminut vuoden ja sai alkunsa aktiivisten kyläläisten aloitteesta. Kotiseutuneuvos Raija Auvinen kertoo, että Kolhon kyläyhdistys ja kirkon toimikunta miettivät jo omia tapahtumiaan Kolhon juhlavuoteen. –Kolhon kylän kulttuurihistoria on aarre valtakunnallisesti, ja se on tärkeä myös kyläläisille, Auvinen tähdentää. Auvinen kertoo, että Pyykkiranta -teoksen jäljennös löytyy Kolhon koulun seinältä ja lapset näkevät kylän historiaa. Teoksen lahjoitti Kolhon kyläyhdistykselle Virtual Gallery Finland. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kuvataidepiiriläinen Helmi Vainio tietää Pyykkiranta -teoksen tarinan, sillä pyykkärin mallina oli hänen miehensä Vilho Vainion isän äidin äiti Anna-Liisa Ala-Kolho . –Anna-Liisa oli Ala-Kolhon tilan isännän veljen vaimo. Perhe asui päärakennuksen vieressä. Anna-Liisan mies Juho Fredrik Juhonpoika kuoli sydänkohtaukseen 41-vuotiaana kantaessaan vainajaa hautaan Keuruulla. Anna-Liisa elätti lapsiaan pesemällä pyykkiä, ehkä hän siksi päätyi kuuluisan maalauksen malliksi. Taulun toinen malli, tulta kohenteleva tyttö lienee Järnefeltien apulainen Aurora . Pyykkirannassa näkyvät taustalla Ala-Kolhon rakennukset ja niiden takana Ylä-Kolhon rakennusten katot. Ala-Kolhon rakennukset purettiin 1910-luvulla. Vainion mukaan pyykkärit maalattiin Kolhon rannassa, mutta taiteilija käytti vapauttaan ja asetti heidät vastakkaisen Kotisaaren rantaan. Näin Ala-Kolhon talot saatiin järvimaiseman taustalle. Vainiot asuivat 1945 alkaen kymmenisen vuotta Käkelässä, joka jää juuri Pyykkiranta-teoksen vasemman reunan ulkopuolelle. Myöhemmin Järnefeltin teoksia käytiin katsomassa Ateneumissa Helsingissä. –Varta vasten sinne mentiin. Pyykkiranta-teoksen suuruus teki vaikutuksen, ja miten se oli maalattu ja missä. Teos on hyvin tärkeä mieheni sisaruksille, onhan se esi-isien kotipaikka. Lähteet: Maija-Stiina Roine: Kolhon kylän tarina, M-Print Mänttä 1998, Vilppulan Joulu 1989: Järnefeltien kesä Kolhossa 1889. Kolhossa on hieno ja pitkä kulttuurin perinne. Kesä 1889 on merkittävä valtakunnallisesti. Kolhoon saatiin Kuvataidepiiri vuosi sitten entiseen Liidan kievariin. Harrastajia on 13, iältään 19:stä yli 80-vuotiaisiin. He kokoontuvat joka toinen lauantai. Autere-opiston piiriä opettaa Tatjana Koskinen. Taiteilijat suunnittelevat ensi kesäksi näyttelyä vanhalle kansakoululle.