Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Vaikeita ympäristöaiheita höystää irstas huumori

Ympäristöuhat nousevat esille vahvemmin kuin koskaan Mäntän kuvataideviikkojen näyttelyssä ensi kesänä. Kuraattori Marja Helanderin näyttelyyn kutsumat yli 50 taiteilijaa käsittelevät teoksissaan ekologiaa, ihmisen suhdetta ympäristökysymyksiin, ihmisiin, eläimiin ja kasveihin aina planktoneihin asti. Helanderin mukaan luvassa ei ole tummanpuhuva tuomiopäivän näyttely, vaan tarjolle tulee kinkyä huumoria, värejä, raikkautta. Näyttelyn teema on Ihmisen aika . Talvisota innoitti Keskiviikkona Pekilon näyttelyhallissa oli läsnä noin 15 taiteilijaa kertomassa taiteestaan ja näyttelyyn tulevista töistään. Monen taiteilijan lähtökohta ovat ympäristöongelmat mutta myös toivon antaminen, jos ihmiset heräävät ympäristötekoihin ja vähentämään kuluttamista. Kotkalainen Johanna Rotko on biotaiteilija, joka leivinhiivan avulla kohdetta valottamalla saa petrimaljaan syntymään kuvia. Helsinkiläisen Anu Osvan l ähtökohta on tieteellinen. Hänellä on pitkä akateeminen tausta eläingenetiikasta. Hänen teoksissaan kuvataan lehmiä kauniissa valossa, ja planktonia, joka tuottaa ekosysteemiimme puolet tarvitsemastamme hapesta. Osa taiteilijoista tuo näkyville yhteiskunnan alakulttuurisia kysymyksiä. Helsinkiläinen Katriina Haikala tekee näyttelyyn suurikokoisia piirroksia prostituutiosta ja päivittää vanhoja klassikkoteoksia tähän päivään. Harri Pälviranta käsittelee talvisotaa vuonna 1941 julkaistun Vapautemme hinta -kirjan pohjalta. Hänestä kuvataiteessa talvisotaa on käsitelty vähemmän kuin sisällissotaa. Taiteilijan mielestä veteraanien perinnön avulla ylläpidetään sotaheroismia. –Olen usean vuoden ajan kuvannut 26 662 talvisodassa kuolleen kasvokuvia, jotka kirjassa on julkaistu. Skannaan kuvia päällekkäin, ja niistä muodostuu geneerisen suomalaisen sotilaan veriuhri. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Lohjalainen Pasi Rauhala esittelee vaimonsa Mammu Rauhala n kanssa toteuttavan teoksen. –Olemme viisi vuotta remontoineet taloamme hääpuvuissa. Näissä pidennetyissä häissä tutkimme, miten muodostuu me, miten ongelmat tulevat parisuhteeseen. Oma teokseni on monikanavainen videoprojekti 3D-maisemasta, jossa ihmisen jättämä jälki tuhoaa teosta niin, että se tuhoutuu lopullisesti. Helsinkiläinen Juhana Moisander tutkii ihmisen joukkokäyttäytymistä, kun järki sumene. Teoksesta tulee johtavien miesten galleria. Saamen ympäristökysymyksiä Yksi taiteilija on saamelainen, vuotsolainen mediataiteilija Matti Aikio , joka on käsitellyt Saamenmaan ympäristökysymyksiä ja poronhoidon tulevaisuutta. Tunnetuin saamelaistaiteilija on utsjokelainen Outi Pieski , jonka teokset ovat usein kunnianosoituksia saamelaiselle käsityölle ja abstrakteja, värikkäitä installaatioita. Helsinkiläinen Aiko Tsukuhara kysyy minimalistisissa veistoksissaan, joutuuko ihmiskunta lopulta evakuoimaan itsensä keinotekoisesti luotuun maailmaan, kliinisiin kammioihin äärettömässä avaruudessa. Taiteilijakollektiivi Kunstin teosten bisnesidea on Arkki, lopunajan matkatoimisto. Vuoden nuori taiteilija rikkoo rajoja Vuoden nuori taiteilija 2018 helsinkiläinen J.A. Juvani tunnetaan taiteesta, jossa hän rikkoo totuttuja normeja kehon seksuaalisuudesta. Toinen kehon rajojen rikkoja on turkulainen liu Susiraja , jonka valokuvia nähdään Mäntässä ensi kertaa. –Susirajan kuvissa on huumoria, rohkeutta, häpeämättömyyttä ja kekseliäisyyttä, Helander kehuu. Teoksiaan näyttelyyn tuovat muun muassa Ars Fennica -ehdokas vuonna 2017 helsinkiläinen Camilla Vuorenmaa . Samoin mukana on Mäntän kuvataideviikot vuonna 2002 kuratoinut Kaisu Koivisto Helsingistä. Mäntän 24. kuvataideviikot avautuu 16. kesäkuuta. Näyttelypaikkoja ovat Pekilo pihoineen, Taavetinsaari ja sähkökaapit.