Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Työntekijän näkökulmaa hoitajapulaan – sijaisuuksia ei aina voi ottaa vastaan

KMV-lehdessä on uutisoitu hoivakotien sijaisrekrytoinnin haasteista sekä kirjoitettu alueen hoitajapulasta. Hoivakotien esimiesten, päälliköiden ja toiminnanjohtajien olisi tärkeää kertoa avoimesti syistä, jotka aiheuttavat hoitajien rekrytoinnin ja sijaisten saamisen haasteita. Syy ei ole ainoastaan siinä, että koulutettuja hoitajia ei olisi tarpeeksi. Isot hoivayritykset nimittäin voivat kieltää ja kieltävätkin työntekijän, terveydenhuollon ammattihenkilön sivutoimen harjoittamisen kilpailevassa yrityksessä. Tästä olisi tärkeää puhua ääneen ja miettiä miten lisätä hoiva-alan houkuttelevuutta tulevaisuudessa työntekijän näkökulmasta. Erityisesti pienillä paikkakunnilla sivutyön tekemisen kieltäminen vaikeuttaa hoitotyöntekijän työllistymisen mahdollisuuksia. Mikäli hoitotyöntekijä on kiinnittänyt itsensä tuntisopimuksella sivutyön kieltävään yritykseen on hän estynyt työskentelemään kilpailevan yrityksen palkkalistoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammattitaitoinen hoitotyöntekijä joutuu olemaan työttömänä osan aikaa kuukaudesta sen sijaan, että voisi ottaa vastaan lyhytaikaisen tai äkillisen sijaisuuden. Samalla alueen yksityisissä yrityksissä työskentelevät vakituiset työntekijät joutuvat paikkaamaan lyhyitä ja äkillisiä sijaisuuksia omaa työaikaansa venyttämällä, paljon puhutulla joustamisella. Ylityöt korvataan hoiva-alalla yleisen käytännön mukaisesti vapaina palkanmaksamisen sijaan. Kierre on loputon… Hoitoalalla on paljon sellaisia hoitotyöntekijöitä, jotka tekevät pitkäaikaisia, jopa kuukausia kestäviä sijaisuuksia. Työtunnit ovat kuitenkin tällaisissa sijaisuuksissa usein pienemmät, kuin vakituisilla työntekijöillä, sijaisuuden luonteesta riippuen. Työtunteja saattaa olla kuukaudessa esimerkiksi 40-60 prosenttia hoitajan täydestä työajasta. Nyt tätä jäljelle jäävää aikaa ei voi hyödyntää tekemällä sijaisuutta toisessa hoiva-alan yksikössä. Käyttämätöntä työaikaa jää siis melko paljon kuukausittain ammattiin kouluttautuneilta hoitajilta hyödyntämättä. Paikkakunnalla on siis hoitajia, jotka joutuvat olemaan itsestään riippumattomista syistä työttömänä osan aikaa kuukaudesta. Tältä ajalta hoitajalla on oikeus hakea työttömyyskorvausta. Työttömyyspäivien ilmoittaminen työvuorojen epäsäännöllisyyden ja ennalta-arvaamattomuuden vuoksi aiheuttaa kuitenkin sijaisuutta tekevälle hoitajalle melkoista taloudellista epävarmuutta. Työttömyyskorvaukset ovat ansiosidonnaisia jolloin tulot täytyy tietää ennen työttömyyskorvauksen hakemista. Tämä on toinen syy miksi nykykäytäntö ei kannusta hoitotyöntekijää ottamaan vastaan lyhyitä, muutaman päivän sijaisuuksia, jolla alueen hoitajapulaa voitaisiin helpottaa. Olisi tärkeää pohtia asioiden perimmäisiä syitä, ottaa asioita puheeksi niiden aiheuttajista eikä vain ihmetellä miksi sijaisten saanti on nykyisin vaikeaa. Isoilla paikkakunnilla ei niinkään tätä haastetta ole näkyvissä, kun hoitotyöntekijä voi työskennellä saman hoivayrityksen eri yksiköissä, toisin kuin täällä meillä Mänttä-Vilppulassa. Hoitaja