Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Päihteettömyyteen pyrkivä tarvitsee yhteisön, joka uskoo uuteen mahdollisuuteen

Päihde-, huume- ja rikoskierteestä irtautuminen alkaa Mänttä-Vilppulan seurakunnan diakonin Jaana Kekkosen mukaan henkilön omasta halusta muutokseen. –Emme voi tehdä päätöstä kenenkään puolesta, vaan tarjoamme tukea ihmisen omissa pyrkimyksissä. Muutos lähtee jokaisen omasta halusta, Kekkonen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kirkon diakoniatyö kohtaa ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa yksilöinä. Yhdessä pohditaan päihteiden käyttöä ja raitistumista ja ylipäänsä asioita, jotka voisivat lähteä kantamaan. –Täytyy muistaa, että vaikka apua tarvitsevan elämä ei lähtisikään nousuun, ihminen on silti arvokas. Siinä tullaan yhteisön merkitykseen. Yhteisö voi olla tärkeä, vaikka muutos ei alkaisikaan, Kekkonen toteaa. Päihteettömyys on mahdollista Kekkonen on työskennellyt diakoniatyössään myös vankilassa ja tietää, että vankien parissa tehdään paljon kuntouttavaa työtä. Vankilassa on mahdollisuus päästä käsiksi omaan elämäänsä. –Vangin on halutessaan mahdollisuus saada koulutusta, tehdä työtä ja löytää suuntaa elämälleen. Hän voi päästä kiinni päihteettömyydestäkin. Päihde- ja kriminaalityö on Kekkosen sydämellä, ja hän on seurannut vapautumistilanteessa olevia ihmisiä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Tiedän mikä ero on siinä, kun tie lähtee kantamaan ja kun se ei lähde. Jos mikään yhteisö ota vastaan, sitten se yhteisö etsitään sieltä vanhasta. Kukaan ei raitistu yksinään. Esimerkiksi NA-ryhmä eli Nimettömät Narkomaanit voi muodostua ikään kuin uudeksi perheeksi. Vaikka vertaistuki on tärkeää, pohjalta nouseva tarvitsee myös isompaa yhteisöä, joka voi nostaa hänet takaisin yhteiskuntaan. Kekkonen on aloittamassa Mustan lampaan majatalo -nimistä toimintaa Vilppulan seurakuntakodilla. Siitä on tarkoitus tehdä olohuone, jossa voi käsitellä elämänmuutokseen liittyviä asioita. –Diakoniatyössä me kohtaamme ihmisiä tosi vaikeissa elämäntilanteissa. Apua tarvitsevan kanssa voimme pohtia päihteiden käyttöä, raitistumista ja asioita, jotka voisivat lähteä kantamaan. Kierre voi ulottua sukupolvien yli Yhtenä päihde-, huume- ja rikoskierteeseen ajautumisen syynä Kekkonen näkee ylisukupolvisuuden. Silloin jo vanhemmilla on ollut vaikeuksia elämänhallinnassa. –Siellä on usein niin synkkiä taustoja, ettei sieltä voi omin voimin ponnistaa normaaliin elämään. Lapsesta lähtien on vain väkivaltaa, arvottomuutta ja turvattomuutta. Toimiessaan Helsingissä kirkon erityisdiakoniassa Kekkonen on nähnyt asunnottomuutta ja sitä, miten taustalla on vahvasti ollut päihteitä ja rikollisuutta. Hän huomasi pian, ettei kukaan parane tuomitsemalla. –Ne, jotka ovat alhaalla, ovat jo tuominneet itsensä. He tietävät, mitä ovat tehneet. Mutta olen myös nähnyt paljon niitä tarinoita, kun elämä alkaa muuttua. Kun taloustilanne on yhteiskunnassa tiukentunut, laitoshoidon kustannukset ovat nousseet. Hoitoon on haluttava itse, sitä ei enää tarjota. Siihen on myös sitouduttava. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toivon herättämistä Kekkonen pitää diakoniatyön tärkeimpänä tehtävänä. Hän haluaa murentaa käsitystä, että seurakunnassa pitäisi olla jotenkin täydellinen. Ihminen on arvokas –On tärkeä osoittaa, että ihminen on arvokas, että hänellä on toivoa ja hän voi saada uuden mahdollisuuden ja löytää oman paikkansa, missä tulee kohdatuksi arvokkaasti. Kekkonen rohkaisee hakemaan apua, olipa kyse huumeidenkäyttäjästä itsestään tai hänen läheisistään. Apua on tarjolla monen tahon kautta. –Ja seurakuntaankin saa tulla ihan sellaisenaan. Se hyvä sanoma on, että siellä, missä on paljon rikottu ja kärsitty, voi myös kokea armollisuutta.