Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Pasurit parantavat peltomaan kasvukuntoa hiiltä sitovalla viljelymenetelmällä

Ylen tekemän 15.2.2019 uutisoinnin mukaan juupajokiset maatalousyrittäjät Pertti ja Anja Pasuri lähtivät mukaan Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen pilottiin kesällä 2018. Viisivuotisen projektin aikana Juupajoella sijaitseva Metsäojan tila pyrkii pysyvästi kohti hiilineutraaliutta. Vuonna 2017 Baltic Sea Action Groupin aloitteesta alkanut Carbon Action -hiilipilotin tavoitteena on selvittää, miten maaperä voi sitoa hiiltä ilmakehästä ja miten sen varastoitumista nopeutetaan. Nesslingin säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Zürichin yliopistosta sekä Ilmatieteen laitokselta. Tilalla pidetään ylämaankarjaa, paksuturkkista alkujaan skotlantilaista Highland Cattle -alkuperäisrotua. Eläimet syntyvät ja kasvavat vapaina laitumella ja laiduntavat pelloilla ja metsissä. –Kiinnitämme erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin. Toimintamme perustuu eettisesti ja ekologisesti kestävään tuotantoon, ja eläimemme hoitavat samalla maisemaa ja edistävät luonnon monimuotoisuutta, Pertti Pasuri toteaa. Ylen tekemässä uutisoinnissa kerrotaan, että luonnon monimuotoisuus tarjoaa yhden keinon, jolla pelto voi sitoa hiiltä. Tutkimusta tehdään yhteistyössä viljelijöiden kanssa, ja keinot hiilen sitomiseen vaihtelevat tilakohtaisesti. Ylen uutisoinnissa todetaan, että Pasurin tilalla kasvatetaan muun muassa heinäkasveja ja huolehditaan maan hengittävyydestä ja hyvästä kunnosta. –Meillä kasvaa koko kesän kahdeksaa heinäkasvia siten, että jokin niistä on aina parhaassa kasvuvaiheessaan, Pasuri kertoi Ylelle. Ensimmäinen tapaaminen projektilaisten kanssa oli kesä-heinäkuun vaihteessa Hämeenlinnassa, ja ensimmäiset maanäytteet Pasurit pääsivät ottamaan syksyllä. –Valittiin lohko, meidän tapauksessamme viisi hehtaaria, ja siitä kolme paikkaa, joita ryhdytään viljelemään eri tavalla, ja kolme paikkaa, joiden viljelyä jatketaan samalla tavalla kuin ennenkin. Sitten tarkastelemme tuloksia, miten maa lähtee muuttumaan. Projektin alussa Pasurit saivat tavoitteen ja toimintaohjeet. Näytteet tulee ottaa aina samasta paikasta. –Kymmenen metrin halkaisijalla oleva alue, jolta näyte otetaan kerran vuodessa, merkittiin raudankappaleella. Sen etsimisessä käytämme miinaharavaa, Pasuri kertoo. Hiilidioksidin sitomista edistävät syväjuuriset kasvit, jotka pitävät maaperän kuohkeana. Maan ilmavuutta ja hiilen sitomiskykyä voidaan kohentaa myös koneellisesti, Ylen uutisoinnista ilmenee. Hanketta koordinoiva tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta kertoo, että tutkimusryhmästä löytyy osaamista ekologiasta, ilmakehätutkimuksesta, maaperätieteestä ja matemaattisista ratkaisuista. –Olemme kehittämässä laskentamallia, joka voisi ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden vaikutuksen pellon hiilenkiertoon. Ylen tekemän selvityksen mukaan maatalousmaiden muuttaminen hiilinieluiksi on tärkeää, koska maatalous tuottaa Suomessa 10–15 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Suurin osa tästä on kuitenkin peräisin turvemaiden hiilen hajoamisesta. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila kertoi Ylelle, että peltomaan hiilivaraston kasvattaminen hyödyttää ilmaston lisäksi myös viljelijää, kun viljelysmaista tulee tuottavampia. –Maan multavuus nousee, ja ravinteiden sekä veden pidätyskyky paranevat. Näin hiiltä kertyy maahan paljon, Mattila totesi Ylelle. Metsäojan tilan muuttaminen hiilineutraaliksi kävi suhteellisen helposti, eikä isoja muutoksia tarvittu, sillä ylämaankarja laiduntaa ulkona ympäri vuoden, Pasuri kertoi Ylelle. Ylen selvityksen mukaan hiilen sitomista ei tällä hetkellä tueta rahallisesti, vaikka hiilidioksidia keräävien kasvien istuttamisesta saa rahaa. Viljelijöiden motivaatiota saattaisi lisätä, jos tuki olisi sidoksissa tuloksiin enemmän kuin toimenpiteisiin. –Kuluja voi syntyä esimerkiksi siitä, että viljan sekaan laitetaan heinää, jotta pelto vihertäisi myös puinnin jälkeen, Pasuri arveli Ylelle antamassaan haastattelussa. Talvella sonneja ruokitaan pelkällä säilöntäaineettomalla heinärehulla. Tulevan kevään haasteena Pasuri pitää sitä, että viime kesän kuivuuden jäljiltä maa on tallautunut painavien eläinten alla. –Puhutaan jankkuroinnista, eli pyrimme saamaan maaperään ilmavuutta. Sitten kylvetään täydennyskylvönä uutta heinänsiementä. Laidunmaana käytämme koko peltoa. Projektin tutkimuskohteena eivät varsinaisesti ole tilan eläimet. Pasuri kuitenkin olettaa, että kun projektin myötävaikutuksella saadaan rehevämpää heinää, karja on entistä tyytyväisempää. –Sitten on sonneilla, mitä syödä. Metsäojan tila on siirtolaistila. Pasurin isovanhemmat lähtivät evakkoon Valkjärveltä ja tulivat Juupajoelle. Pertti ja Arja Pasuri ryhtyivät hoitamaan tilaa sukupolven vaihdoksessa vuonna 1993. Ensimmäiset Highlandit saapuivat tilalle 1997, ja vuonna 1998 Pasurit siirtyivät kokonaan ylämaankarjan kasvatukseen. Lähteet: Yle, metsaoja.fi, bsag.fi