Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Itse tehdyistä linnunpöntöistä apua lintujen asuntopulaan

Metsäalueet ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet muutoksia, minkä vuoksi niissä on nykyään liian vähän sopivia luonnonkoloja ja lahopuita kololintujen pesimäpaikoiksi. Siksi linnunystävien nikkaroimat pöntöt ovat hyvänä apuna paikallisen linnuston asuntopulassa. –Hyvin rakennettu pönttö kestää vuosia ja tarjoaa turvallisen kasvupaikan lintupoikueille, Birdlife Suomi Finlandista kerrotaan. Pöntöt voidaan jakaa päätyyppien mukaan luonnonpönttöihin, jotka tehdään pyöreästä puupölkystä, ja lautapönttöihin. –Sahalaudasta voi rakentaa useita eri pönttömalleja, mutta niiden suhteen täytyy muistaa, että laudan on oltava höyläämätöntä. Karheaan lautaan linnunpoikaset saavat kynsillään hyvän otteen eivätkä jää loukkuun pöntön pohjalle ja kuole. Rakennuspuuhissa on hyvä muistaa, että erilaiset puunkäsittelyaineet ja puulakat voivat olla linnuille vahingollisia. Käsittelemätön puuaines on paras materiaali pönttöjen tekemiseen. Oleellista nikkaroitaessa on mitoissa pysyminen, sillä liian iso suuaukko mahdollistaa petojen ja muiden isompien lajien, kuten oravien, pääsyn pönttöön. Pöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon koko ja pöntön sisäosan läpimitta. Lautapöntössä se on lyhyemmän sisäsivun pituus. –Esimerkiksi pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien takaamiseksi lentoaukko ei saa ylittää 2,8 senttimetriä, ja kuusitiaista varten se voi olla jopa vain 2,6 senttimetriä, Birdlifesta sanotaan. Perusmallinen pönttö sopii useille pikkulinnuille. Siihen tarvitaan 6–7 laudanpätkää sen mukaan, haluaako ripustaa pihapuuhunsa tasa- vai viistokattoisen mökin. Sen voi naputella myös vaaka-asentoon. Esimerkiksi tuulihaukalle voi kokeilla kuutiomaisen pöntön tekemistä. Sen etuseinä on puoliksi avoin, ja sivuseinistäkin voi sahata palat pois. Puutarhaa voi tarkkailla sitä silmällä pitäen, että sieltä löytyisi mukavaa pesänrakennusainesta, kuten risuja ja sammalta. Lintuja ei kuitenkaan pitäisi houkutella pönttöön ruoalla, Linnunpöntöt ja lintulaudat -teoksessa opastetaan. Timo Vuorisalo -sivustolta kertoo suomalaisen pönttöharrastuksen historiasta seuraavaa: –Pöntöt yleistyivät 1800–1900-luvun taitteessa muun muassa kevätyhdistysten ja koulujen valistustyön ansiosta. Kun luonnonsuojeluaate yleistyi 1900-luvun alkukymmeninä, pesäpönttöjen rakentaminen vakiintui koululaisten ja luonnonystävien harrastukseksi. Ahkera toiminta johti toivottuun tulokseen eli lajien runsastumiseen. Yksi lähde, josta voi tarkistaa eri lintulajeja koskevia erityisvaatimuksia, on Birdlife Suomi Finlandin verkkosivut. Pöntön on tärkeä sopia omassa pihapiirissä käyville lintulajeille. Lähteet: Michele McKee-Orsinin teos Linnunpöntöt ja lintulaudat - 35 persoonallista mallia (Minerva 2017), birdlife.fi, linnunpontto.com