Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Rohkenen epäillä

MIELIPIDE Huhtikuisia eduskuntavaaleja povaillaan myös ilmastosellaisiksi. Asia menee yli vähäisen ymmärrykseni. Vaalien alla kun pitäisi miettiä tärkeitä kotimaisia asioita ja niiden ratkaisuja, ei asioita, joihin emme voi vaikuttaa. "Ilmastovouhotus", kuten asiaa nimitän, on juuri tällainen. Jos Kiina, Intia, Venäjä ja Yhdysvallat eturintamassa, sitoutuisivat merkittäviin ilmastosaasteiden päästörajoituksiin, ja onnistuneesti, sillä olisi merkitystä. Mutta ei meistä suomalaisista ole maailman pelastajaksi, vaikka sellaista uskottelisimmekin. Sitä paitsi se uusi jääkausikin tulee pohjolaan aikanaan ja lupaa kysymättä. Niinpä en jaksa pitää oletettua ja vaatimatonta maapallon keskilämpötilan nousua kovin vakavana uhkakuvana. Toista oli ennen, kun viimeisin Euroopan jääkausi päättyi. Silloin merenpinnat taisivat nousta 100 metriä ja Välimeri syntyi Euroopan ja Afrikan väliin. Noin 1350 alkoi Euroopassa kylmeneminen, joka päättyi noin 1850. Tuon jälkeen alkoi taas hidas lämpeneminen. Muistaakseni Grönlanti oli jäätön, kun Viikingit rantautuivat sinne. Jäätiköt palasivat, kun ilmasto kylmeni ja siirtolaisten oli pakko lähteä saarelta. Tuoreessa lähimuistissa on talvi 1991. Tammikuun lopulla oli jo runsas lumipeite. Se alkoi kuitenkin nopeasti ja pysyvästi sulaa helmikuun alussa. Silloin säätieteilijöitten suulla toitotettiin, että tällaisia talvet sitten ilmastonmuutoksen johdosta ovat. Lunta ei ole talvisin Etelä-Suomessa, on loskaista ja vetistä. Suksille on käyttöä vain lapissa. Ja katinkontit! Tuon jälkeen on ollut monia "kunnollisia" lumi- ja pakkastalvia, aivan kuten nytkin. Helsingissä on lunta enemmän kuin täällä. Ennustajiin olen tämän 1991 vuoden jälkeen suhtautunut suurella epäluulolla. Kyllä loskatalvikin joskus tulee, mutta siitä ei pidä vetää pitkälle meneviä ja markkinamiehiä myötäileviä johtopäätöksiä. Asko Ahonen