Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Yli kolmasosa pesivistä linnuistamme on uhanalaisia

Ihmisen aiheuttamat elinympäristön muutokset soilla, metsissä, maatiloilla ja vesistöissä ovat suurin syy lintujen uhanalaistumiseen. Yli kolmasosa Suomessa pesivistä linnuistamme on uhanalaisia. Suomessa pesivistä 246 lintulajista 86 luokiteltiin uudessa arvioinnissa uhanalaisiksi. Äärimmäisen uhanalaisia lajeja on 18, niitä uhkaa korkein mahdollinen häviämisriski. Näihin kuuluvat punasotka ja peltosirkku, joiden määrät ovat vähentyneet yli 80 prosenttia kolmen viime sukupolven aikana. Muita äärimmäisen uhanalaisia ovat muun muassa tunturipöllö, pikkusirri, niittysuohaukka, turturikyyhky ja vuorihemppo. Erittäin uhanalaisia lajeja on 33, vaarantuneita lajeja 35. Silmälläpidettäviä lajeja on 34. Niidenkin määrä on kasvanut. Erittäin uhanalaisia ovat muun muassa tervapääsky, räystäspääsky, törmäpääsky, nokikana, selkälokki, varpunen, hömötiainen, turkinkyyhky, tukkasotka, lapasotka, haahka ja piekana. Vaarantuneita lajeja ovat muun muassa koskikara, jouhisorsa, maakotka, hiirihaukka, naurulokki, sinisuohaukka, valkoselkätikka, varpuspöllö, riekko, töyhtötiainen, pyy, sepelrastas ja harmaalokki. Silmälläpidettäviä lajeja ovat esimerkiksi kuovi, silkkiuikku ja härkälintu. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Suomesta on kokonaan hävinnyt kultasirkku, sen viimeinen havainto on vuodelta 2007. Lajin häviämisen syynä on talvehtimisalueella Kiinassa tapahtuva pyynti ravinnoksi, mutta mahdollisesti myös kosteikkojen väheneminen. Uudet lintutiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen 8. maaliskuuta julkaisemasta Punaisesta kirjasta ja Punaisesta listasta. Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran. Mukana oli 180 asiantuntijaa. Suojelu on auttanut Soiden linnuista 29 prosenttia on uhanalaisia ja 57 prosenttia on Punaisella listalla. Suolajeja uhkaavat edelleen vanhat suo-ojitukset, kunnostusojitus ja turpeenotto. Kosteikkojen vesilinnuista peräti puolet on uhanalaisia ja lähes kaksi kolmasosaa Punaisella listalla. Syynä ovat vesistöjen liiallinen rehevöityminen ja umpeenkasvu, myös vieraspedot minkki ja supikoira. Metsäympäristöjen lajeista yhdeksän on uhanalaisia ja kahdeksan silmälläpidettäviä. Erittäin uhanalainen hömötiainen ja vaarantunut töyhtötiainen ovat olleet metsiemme runsaimpia lajeja, mutta niiden määrät ovat pudonneet huolestuttavasti. Ensisijaisesti viljelymaita pesimäympäristönään käyttävistä lajeista 40 prosenttia on uhanalaisia ja 60 prosenttia Punaisella listalla. Merkittävin syy on karjatilojen väheneminen, jonka ennustetaan jatkuvan. Karjatalouden väheneminen johtaa etenkin kahlaajille haitalliseen rantaniittyjen umpeenkasvuun, maatalousympäristöjen yksipuolistumiseen ja hyönteisravinnon vähentymiseen. Luonnonsuojelutoimet ovat auttaneet lintuja, mutta tekoja tarvitaan lisää. Merikotkan kanta on kasvanut kansallisten ja kansainvälisten suojelutoimien ansiosta. Myös vaarantuneeksi luokiteltu valkoselkätikka on hyötynyt vanhojen metsien suojelusta.