Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Laulujoutsen saapuu entistä aikaisemmin – Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin monin tavoin

Kansallislintumme laulujoutsen saapuu Suomeen kaksi viikkoa entistä aikaisemmin, samoin lajin syysmuutto on viivästynyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin monella tapaa. –On mahdollista, että laulujoutsenella aikaisempi kevätmuutto johtaa myös aikaisempaan pesintään. Tämä on pystytty osoittamaan muilla lajeilla, kuten varpushaukalla ja tali- ja sinitiaisella, Hangon lintuaseman havainnoija Aki Aintila kertoo. Aintila on yksi helmikuussa avatun Haahka-muuttolintuselaimen kirjoittajista. Haahka on Helsingin Seudun Lintutieteellisen yhdistyksen, Tringa ry:n julkaisema muuttolintuselain, joka kokoaa yhteen Hangon lintuasemalla 40 vuoden aikana kootun lintujen havaintoaineiston. Sovellus kattaa yli 300 lintulajia. –Vasta julkaistun yhteistyötutkimuksen mukaan keskimääräisellä muuttolinnulla kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin viikon viiden vuosikymmenen aikana. –Suomen etelärannikolla näkyvimmin kevätmuuttoaan ovat aikaistaneet muun muassa merihanhi, haahka, tukkakoskelo, metsäviklo, kalatiira, harmaalokki, uuttukyyhky, kulorastas, kivitasku ja mustapääkerttu. –Syysmuuttoa ovat viivästyttäneet muun muassa tukkasotka, telkkä, ja uivelo. Petolinnuilla ja varpuslinnuilla syysmuutto on aikaistunut monella lajilla, koska kevätmuuton aikaistuessa myös pesintä aikaistuu, jolloin linnut pääsevät lähtemään syysmuutolle aikaisemmin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keväiden lämpeneminen voi olla riski lintujen pesinnälle. Lämpimän alkukevään jälkeen saattaa iskeä takatalvi. Ravinnon saanti voi vaikeutua. –Kun ilmasto lämpenee pesimäalueilla, esimerkiksi hyönteisten toukkien massaesiintymiset aikaistuvat eivätkä kaukaa saapuvat muuttajat ehdi hyödyntämään tätä pesinnän kannalta tärkeää ravintolähdettä, elleivät ne pysty aikaistamaan kevätmuuttoaan. –Monet varpuslintulajit saattavat pesiä lämpiminä kesinä kahdesti. Tali- ja sinitiaisella on tutkittu sitä, kun lämpiminä keväinä ne aloittavat pesintänsä aikaisemmin, myös saman kesän kakkospoikueiden määrät nousevat. – Ilmaston lämmetessä nämä lajit voivat pesiä entistä useammin saman kesänä aikana, ja tämä taas heijastuu siihen, että kakkospoikueiden yksilöiden muuttaessa myöhemmin kuin ykköspoikueiden, niin kokonaisuudessaan lajin syysmuutto viivästyy. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Aintilan mukaan mikään Suomessa säännöllisesti tavattava laji ei ole kadonnut ilmastonmuutoksen takia, mutta monet pohjoiset lajit, esimerkiksi järripeippo ja sinirinta, ovat vetäytymässä kohti pohjoista. –Ilmaston muuttuminen voi vaikuttaa pohjoisten lajien esiintymiseen siten, että ne eivät pärjää ravintokilpailussa etelästä leviäville vahvemmille kilpailijoille, tai pesimäkauden olosuhteet esimerkiksi ravinto- tai sääolosuhteissa muuttuvat. Tunturipöllö saattaa olla katoavien listalla, koska Suomessa laji pesii levinneisyytensä äärireunalla, ja laji on taantunut ilmeisesti ilmaston muuttumisen takia. –2010-luvulla Suomessa todettiin monta heikkoa pesimävuotta laajamittaisesti monilla eri lajeilla, kun erityisesti alkukesät olivat sateisia ja koleita. Tämä johti monien yleisten lajien määrien taantumiseen. Muuttolintuja tuhoaa laiton metsästys. –Suomessa äärimmäisen uhanalainen turturikyyhky on laittoman metsästyksen vaikutuksista esimerkkilaji. Turturikyyhky ei ole koskaan ollut varsinaisesti yleinen, mutta 1980-luvulla Suomessa pesi arviolta toistasataa paria, nykyään alle kymmenen. Suomalaisista lajeista esimerkiksi rastaita ja kahlaajia metsästetään paljon muuttoreittien varsilla, ja metsästyksellä voi olla hyvinkin suuri vaikutus lajien esiintymiseen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Manner-Suomen eteläisimpänä kärkenä Hangon lintuasema houkuttelee mereltä saapuvia muuttajia. 40 vuotta vanha lintuasema on suomalaisten lintuasemien kärkeä kattavan havainnoinnin ja aktiivisen julkaisutoiminnan ansiosta. Havainnointi ja rengastus nojautuvat suurelta osin vapaaehtoistyöhön. Tringan lintuasematoimikunta vastaa aseman toiminnasta. Yleisölle esitellään lintuaseman tapahtumissa lintujen havainnointia ja rengastusta. Aintolan mukaan asemalla ollaan tehostamassa luontomatkailua seuraavan kahden vuoden aikana. Asemalla on havaittu 40 vuoden aikana yli 310 lintulajia. Monipuolisin aika on toukokuun alku, jolloin muuttaa jopa yli 110 lajia päivässä. Hankoniemessä sijaitseva asema on eri muuttoreittejä yhdistävän suppilon kärjessä, jolloin monien maalintujen muutot ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa. Lintuasemalla havainnointimenetelmiin kuuluvat näkyvän muuton seuranta keskeiseltä havainnointipaikalta, etsimällä lintuja optiikalla, paljain silmin ja kuuntelemalla muuttolintujen ääniä. Rengastus antaa tietoa joidenkin lajien vuosivaihtelusta ja pitkäaikaisista runsaudenmuutoksista ja perustietoa vuosittaisesta poikastuotosta, sukupuolijakaumasta, lintujen muutonaikaisesta ruumiinkunnosta, esimerkiksi rasvavarastoista ja lihasmassasta.