Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Sukututkijalla saattaa vierähtää yöt "vainaitten" kanssa

Keurusselän Seudun Sukututkijat kokoontuivat torstai-iltana 21. maaliskuuta Mäntän seudun koulutuskeskuksen pop up -ravintolan tiloihin afganistanilaisen aterian ääreen vaihtamaan kuulumisia ja pitämään vuosikokousta. Aterian suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi afganistanilainen tänä keväänä valmistuva kokkiopiskelija Ahmad Mateen Bazwan , joka toivoo työllistyvänsä Mäntässä. Vaikka hän ei ole mukana sukuseuratoiminnassa, seurasta on löytynyt lapsille Suomi-mummu. –Hän on neljälle lapselleni tosi rakas. Kun oma sukumme on kaukana, on tärkeä, että lapsemme saavat kokemuksen isovanhemmasta. Sukututkimusseura vietti 20-vuotisjuhlaa syksyllä 2017, jolloin tehtiin retki Heinävedelle Valamon luostariin ja Joensuuhun. Jo silloin laitettiin vireille juhlakirja, joka on juuri saatu julkaistua. –Halusimme pysyvän muiston seuran toiminnasta. On kiva kertoa kuvien avulla siitä, mitä olemme vuosien aikana tehneet: järjestäneet retkiä, tapahtumia ja luentotilaisuuksia. Kerran vuodessa kokoonnumme syömään koulutuskeskuksen opiskelijoiden valmistamia perinneruokia. Kirjan sisällön suunnittelu ja kuvien metsästäminen veivät eniten aikaa, mutta lopulta kirjaan tuli 805 kuvaa, teoksen toimittaja Anne Järvinen kertoo. Pariin vuosikymmeneen mahtuu paljon tapahtumia. Ja myös sukulaisuussuhteita. –Seurassa on suoraan alenevassa polvessa Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisiä. Suurimman osan esipolvet ovat muualta Suomesta, kertoo seuran perustajajäsen Annikki Harjumäki . Harjumäki on opettanut sukututkimusta Autere-opistossa jo kaksi vuosikymmentä. –Ensimmäinen kurssi oli innokas, ja osallistujia oli runsaasti. Silloin saimme ajatuksen perustaa tämän sukututkimusseuran. Moni on käynyt luennoilla yhä uudestaan ja jatkanut sukututkimusta. Seura on tänä toimintavuonna kokoontunut Mäntän kirjastossa talviaikaan kerran kuukaudessa. Esitelmätilaisuudet ovat vapaita, ja niihin saa osallistua kuka tahansa. Seuran sihteerinä on toiminut perustamisesta asti Marja Valtee . Hän pitää DNA-testauksen tuloa merkittävänä edistysaskeleena sukututkimukselle. Sukututkimusta varten tehty DNA-testi on kevyempi kuin vaikka perinnöllisiä sairauksia tutkiva lääketieteellinen testi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Minulle tehdyssä DNA-testissä katsottiin V1a:ta eli äitilinjaa, jonka perimää löytyy Suomesta noin 5 prosentilla, muun muassa saamelaisilla. Jos testaamaan lähtee, kannattaa ensimmäisenä tehdä serkkutesti, Valtee sanoo. Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Sirpa Timonen allekirjoitti torstaina viimeisen pöytäkirjansa, sillä hän luovutti paikkansa Helsingissä asuvalle mänttäläistaustaiselle Päivi Sillanpäälle . Viime vuosina Suomi on tehnyt todellisen digiloikan aineistojen suhteen ja henkilötietosuojalaki on astunut voimaan. Verkkoarkistoista löytyy nykyään lähes kaikki sukututkijan tarvitsema tieto. Henkilötietosuojalain sukututkijat kokevat välillä hankaloittavan työtään. Tiedonhankinnasta on tullut monimutkaisempaa ja joskus myös kalliimpaa, sillä palveluista voi joutua maksamaan. Sukututkimuksessa tarvitaan tietoteknisen osaamisen lisäksi kiinnostusta muun muassa historiaan, kieliin ja vanhojen käsialojen tutkimiseen. Sukututkimusseurassa on jäseniä tällä hetkellä noin 93. Kokousten ja tapahtumien järjestämisen lisäksi jäsenet keräävät, vaihtavat ja arkistoivat sukutietoja. Keväällä 2020 Keuruulla järjestetään valtakunnallinen sukututkijoiden suurtapahtuma, jonne ovat tervetulleita kaikki sukututkimuksesta kiinnostuneet. Edit. Korjattu valokuvien määrä 630:sta 805:een 26.3.2019 klo 8.40.