Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Elämän leipä

”Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme” Kaupan hyllyt pursuavat erilaisia leipiä. On leipomoista tulleita valmiiksi siivutettuja ja on kaupan paistopisteen houkuttelevan tuoksuisia tuotoksia. On siemenillä ja ilman, on täysjyvää mutta onpa vielä vanhaa kunnon ranskanleipääkin. Olet sitä mitä syöt, sanotaan. Siksi ihmisiä patistetaan syömään tietyllä tavalla ja pelotellaan ruokien ja leipien haitoista. Et ole trendikäs, jos et syö siemeniä ja kokojyvää. Olet huono ihminen, jos syöt ranskanleipää. Muistan lapsuudestani, kun äitini teki lämpöisiä voileipiä. Niissä oli lihamureketaikinaa ranskanleipäviipaleen päällä ja ne paistettiin kypsiksi pannulla. Voi taivas, miten hyvältä ne maistuivatkaan voileipäpikkelsin, tuoreen kurkun ja tomaatin kanssa. Tein niitä omille lapsillenikin, kun vielä kotosalla olivat. Olen siis huono äiti. Jeesuksen aikaan syötiin paljon leipää. Se oli viinin ja oliiviöljyn kanssa merkittävä, ehkä pääasiallinenkin ravinnon lähde. Leipä säilyi hyvin lämpimässä ilmastossa ja oli tuoretta, koska sen valmistaminen oli nopeaa ja helppoa. Jeesus myös ruokki ihmisiä leivällä ja kalalla. Viisi leipää ja kaksi kalaa ja nälkäisiä suita tuhat päin. Ihmeteko! Ihminen tarvitsee henkensä pitimiksi syötävää ravintoa, mutta ihminen tarvitsee myös hengen ravintoa. Jeesus opetti ihmisiä erilaisilla vertauksilla ja kielikuvilla, joita monien oli ja on vieläkin vaikea ymmärtää. Hän kutsuu itseään Elämän leiväksi, jonka syömällä saa ikuisen elämän. Me tarvitsemme tätä Elämän leipää joka päivä. Me tarvitsemme yhteyden Jumalaamme, jolta me saamme elämämme tarpeelliset asiat. Kun me pyydämme Isä meidän -rukouksessa jokapäiväistä leipäämme, pyydämme itsellemme myös hengen ravintoa. Sitä, jonka avulla me jaksamme elää tätä lainehtivaa elämäämme. Ikuinen elämä ei välttämättä kuulosta kovin houkuttelevalta, mutta tämä maallinen elämä Jeesuksen kanssa kuulostaakin jo paremmalta. Elämän leipää evääksi, ja taival on keveämpi kulkea. Marjo Leppämäki Jämsän seurakunta