Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kiertoliittymässä

Olen ehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa, yritys on toinen kerta. Edellisten vaalien yhteydessä Ylen kuvaamassa vaalivideossa arvioin seuraavan nelivuotiskauden aikana suurimmaksi turvallisuusuhkaksi eriarvoisuuden lisääntymisen. Arvio ei ollut huono, eriarvoistumisesta puhutaan näiden vaalien yhteydessä yhtenä keskeisenä teemana. Vaalikamppailu tuo mieleen kiertoliittymän. Moni ajaa kiertoliittymään turhan kovaa vauhtia, periaatteessa etuajo-oikeutettujen täytyy jäädä odottamaan, kun huomaa kaverin tulevan edelliseen sisääntuloon niin lujaa vauhtia, että ei ehtisi jaloista pois. Vaalimainonnassa ja samalla vaalikamppailussa sekä rahalla että röyhkeydellä päästään pitkälle. Tien sivut ovat täynnä isoja mainoksia, toisiin naamoihin törmää toistuvasti kaikkialla. Ne jäävät mieleen, siihen pyritään. Iskulauseet ovat vetoavia, usein yksinkertaistavia. Myös vaalitentit rakentuvat yksinkertaistuksilla. Yhteiskunnalliset ongelmat ovat monimutkaisia, niihin ei tosiasiassa ole yksinkertaisia syitä tai vastauksia. Mutta, riittää kun saa kasvonsa ja vetävän lauseen tarttumaan ihmisten mieleen. Teen töitä sosiaalityöntekijänä, ja tehtävässä näkyy yhteiskunnan ongelmia ikähaarukan päästä päähän. Köyhyys, terveysongelmat, alueellinen eriarvoistuminen niin maan sisällä kuin eri kunnissa näkyy selkeänä. Asioihin voi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, eri toimintoihin resursoimalla. Varhaiskasvatus ja koulutus, vammaispalvelut, lastensuojelu, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaaliturva, vanhustenhoito jne., asioita, joihin tulee kiinnittää ja panostaa jatkossa enemmän. Se että nuo ovat listalla ja joku jää pois, ei tarkoita, että muut olisivat merkityksettömiä. Nuo maksavat, mistä olet valmis leikkaamaan, jotta nuo saadaan hoidettua, minulta kysytään. Tarvitseeko leikata, on toinen kysymys. Hoitamattomana nuo asiat maksavat, usein paljon enemmän kuin niiden hoito. Toisaalta, verokannan laajentaminen on mahdollista. Harmaan talouden merkityksestä on käyty tiukkaa keskustelua. Suomalaisten harmaata taloutta torjuvien viranomaisten yhteishankkeessa käytiin kattavasti läpi arvioita harmaan talouden koosta: tulosten haarukka oli 5,5–17,0 prosenttia suhteessa bkt:hen. Arviohaarukan alin luku oli saatu eduskunnan teettämässä tutkimuksessa, jonka mukaan harmaan talouden määrä Suomessa olisi 10–14 miljardia euroa. Kansantuotteeseen suhteutettuna tämä vastaisi 5,5–7,5 prosenttia bkt:sta ja merkitsisi neljän kuuden miljardin euron vuotuisia vero- ja maksutulojen menetyksiä. Toiset pitävät tuota arvioita älyttömänä, se on lähtenyt halusta nähdä harmaa talous isona ongelmana, Kuitenkin, harmaan talouden kitkemisestä löytyy taloudellista pohjaa asioiden hoitamiseen. Äänioikeus on tärkeä oikeus, itse koen sen myös velvollisuudeksi. Kun olen ehdolla, tarjoan muille yhden mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. Äänestämällä minä voin vaikuttaa tulevan eduskunnan kokoonpanoon ja samalla harjoitettavan politiikan sisältöön. Toisista välittäminen, huolenpito ovat minulle tärkeitä asioita. Viime vuosien politiikassa välittäminen on jäänyt vähemmälle painoarvolle. Se on heijastumaa yleisestä arvoilmastosta, on menty vahvemman oikeudella. Ei ole jääty kovasti suremaan, jos toiset ovat jääneet jalkoihin. On puhuttu maan edusta, joka on ollut tärkein. Niin tärkeä, että köyhyys on lisääntynyt, tulo- ja terveyserot ovat lisääntyneet. Maan etu ei ole ollut kaikkien etu. Ja ratkaisut ovat olleet meidän suomalaisten poliitikkojen tekemiä. Vaaleissa tehdään muutos. Eero Pirttijärvi (sd.) eduskuntavaaliehdokas Mänttä-Vilppula