Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Kuntien kauhuvuodet

Perjantaina 24. huhtikuuta KT Kuntatyönantajat tiedottaa tällä viikolla tehdyn kyselyn tuloksen siitä, kuinka moni maamme 310 kunnasta on käynnistänyt koronavirusepidemian vuoksi yhteistoimintaneuvottelut. Ei tule yllätyksenä, jos tulos lähestyy 80 prosenttia tai jopa suurempaa kuntajoukkoa. Kuukausi sitten julkaistun kyselyn mukaan vastanneista kunnista 65 prosenttia ilmoitti yt-neuvotteluista ja henkilöstön lomautustarpeista. Tuolloin lomautusten tai palkanmaksun keskeyttäminen koski noin 30 000 kunta-alan ammattilaista. Kyselyyn vastasi 252 kuntaa ja kuntayhtymää. Koronaepidemia ei olisi voinut tulla pahempaan aikaan kuntiin ja kuntayhtymiin. Moni kunta oli jo valmiiksi heikossa talouskunnossa ja oli käynnistänyt säästöohjelmiaan ja yt-neuvottelujaan. Mänttä-Vilppula hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman vuonna 2017, joka koski useita vuosia. Tämän vuoden alussa käytiin ensimmäiset koko konsernia koskevat y-neuvottelut. Viime vuoden tilinpäätös jäi pakkaselle 1,9 miljoonaa euroa, ja vuoden lopulla kertynyttä ylijäämää oli puskurissa enää 0,9 miljoonaa euroa. Tämän viikon tiistaina Mänttä-Vilppula aloitti koronan vuoksi toiset yt-neuvottelut. Samaan ratkaisuun on päätynyt moni kunta Pirkanmaalla. Ensi maanantaina yt-neuvottelut aloitetaan Ruovedellä. Juupajoki ei ole tehnyt vielä yt-päätöstä. Kuntien kauhuvuodet ovat vasta edessä, sillä epidemian jälkeen olemme velkaantuneet rajusti koko maassa. Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät palveluihin Suomessa noin 44 miljardia euroa vuodessa. Summasta puolet saadaan veroista, neljännes maksuista ja myynnistä, viidennes valtionosuuksista. Kuntien hätähuutoon valtio on reagoinut, mutta se ei riitä kuin alkuun. Hallitus lupasi kohdistaa toukokuun lisätalousarviossa kunnille ja sairaanhoitopiireille noin miljardin euron lisätuen. Kuntaliiton arvion mukaan se vastaa kriisin ensivaiheen rahoitustarvetta. Selvää on, että valtion velka paisuu valtavaksi, samoin kuntien ahdinko pahenee. Sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet jo 600 miljoonan toimintakulujen noususta tänä ja ensi vuonna. Kaiken maksajana ovat Suomen kansalaiset. Moni muistaa 1990-luvun alan laman kovuuden, konkurssit ja massatyöttömyyden. Pelkään, että koronaepidemia kurittaa meitä vuosia, mutta tästäkin selvitään - yhdessä.