Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kaikki sai alkunsa yhdestä muovilehmästä – Kaisa Hynnä on kerännyt tuhansien lelujen kokoelman

Pastellinsävyiset My Little Pony -hahmot, erilaiset eläinfiguurit, pehmolelut ja muotinuket koristavat huoneen seiniä. Millintarkasti sijoitetut hahmot ovat jokainen omalla, tarkasti mietityllä paikallaan siisteissä riveissä niin, ettei mikään jää toisen taakse piiloon. Näillä hyllyillä komeilee 500 My Little Ponyn -kokoelma sekä niiden lisäksi osa tuhansia figuureja sisällään pitävästä muovieläinkokoelmasta ja 70 muotinuken kokoelmasta. Huoneen tuoleilla ja lattialla on lukuisia pehmoleluja. – Kaikki alkoi vuonna 2006 yhdestä Schleich-lehmästä, jonka näin kaupassa. Ensimmäisellä kerralla en sitä ostanut, mutta menin kauppaan uudestaan ja ostin sen, kertoo mänttäläinen lelukeräilijä Kaisa Hynnä . – Lehmä näytti yksin hyllyssä hölmöltä, joten sille piti ostaa kaveri. Sitten ostin kolmannen, neljännen, viidennen ja niin edelleen. Ja minun piti kerätä vain hevosfiguureita, Hynnä jatkaa nauraen. Ensimmäisenä lelukeräilykohteena olivat juuri saksalaisen leluja valmistavan yrityksen Schleichin erilaiset muoviset eläinfiguurit. Pian keräily laajentui muihinkin eläinfiguurisarjoihin, jotka miellyttivät keräilijän itsensä silmää. Tänä päivänä eläinfiguurikokoelma pitää sisällään Hynnän mukaan muutaman tuhannen figuuria. – Merkki ei ole keräilyssäni se kynnyskysymys, vaan nimenomaan se, että lelu miellyttää silmääni. Osa figuurieläimistäkin on mielestäni rumia ja siksi en ole niitä edes harkinnut hankkivani, Hynnä kertoo. Viime vuosien aikana eläinfiguurien keräily on jäänyt Hynnän mukaan sivummalle ja keskeiseen rooliin ovat nousseet My Little Ponyt ja Barbiet sekä muut muotinuket. Niiden lisäksi myös pehmoleluja kokoelmasta löytyy jonkin verran. – Ensin olin vankasti sitä mieltä, että poneihin en sorru. Mutta ne ovat mielestäni ihania ja niihin liittyy niin paljon lapsuusmuistoja, etten pystynyt hillitsemään itseäni, Hynnä nauraa. Ensimmäiset kaksi My Little Ponyt Hynnä osti vuonna 2013. Niistä keräilyinnostus ei vielä lähtenyt vauhtiin, vaan ponit viettivät pari vuotta laatikossa. Vuonna 2015 Hynnä kertoo antaneensa periksi taistelulle ja sitten poneja alkoi tulla. – Ja hyvää vauhtia on tullutkin, noin 100 ponia vuodessa. Nyt poneja on 500 erilaista, Hynnä kertoo. – Vielä on 30 sellaista My Little Ponya, jotka haluan kokoelmaani. Osa voi olla hankalia saatavia, koska niitä ei välttämättä saa ollenkaan Suomesta ja ulkomailta en ole uskaltanut tilata vieraan kielen vuoksi. Kuten minkä tahansa keräilyesineen kanssa, myös leluista löytyy harvinaisuuksia. Hynnä kertoo hankkineensa yhden harvinaisen My Little Ponyn, josta maksoi nettihuutokaupassa 80 euroa. – Se on ehdottomasti minun kallein hankintani. Se oli pitkään minulle se juttu, jota halusin ja himoitsin, mutta en ollut sitä löytänyt. Kun sen löysin ja lopulta sain, tuntui hetken tyhjältä, Hynnä muistelee. Yleisesti ottaen My Little Ponyjen hinnat netti- ja livekirpputoreilla vaihtelevat 5–20 euroon, harvinaisemmasta voi saada jopa 50 euroa. Hintaan vaikuttaa lelun kunto ja valmistusmaa. – Kiinassa ja Hongkongissa valmistetut ovat halvimpia, koska niitä on eniten. Euroopassa valmistetut ovat kalliimpia, vaikka niiden laatu ei aina ole yhtä hyvää kuin Aasiassa valmistetuissa, Hynnä kertoo. Oman kokoelmansa arvoa Hynnä ei osaa tarkasti arvioida, mutta sanoo, että jos myisi koko kokoelman kerralla, voisi siitä jonkun tuhannen euroa saada. Mutta kokoelma ei ole myynnissä. – Parhaimmat paikat, mistä itse keräilyleluja ostan, ovat facebook-ryhmät, nettihuutokaupat ja -kirpputorit. Lelujen keräilijöitä on yllättävän paljon ja erilaisista facebook-yhteisöistä löytyy kyllä neuvoja ja samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, Hynnä kertoo. Keräilyharrastus on tuonut Hynnälle omien sanojensa mukaan paljon rahanmenoa, mutta myös antanut lukuisia uusia ystäviä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät häntä keräilijänä. Hän kertoo, ettei koskaan ole saanut keneltäkään ulkopuoliselta ihmettelyä keräilykohteidensa suhteen, vaikka lähipiiri onkin asiasta joskus vinoillut. – Keräily on ollut minun mukanani lapsuudesta asti. Tämä on elämäntapa. Nykyisin teemme yhteisiä rompetorikierroksia äitini kanssa, joka on innostunut viime vuosina keräilystä. Meillä tosin on eri kiinnostuksen ja keräilyn kohteet, Hynnä sanoo.