Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Hattula avautuu heinäkuussa

Hattulan taide- ja keramiikkatalo Kuorevedellä avaa ovensa yleisölle 1. heinäkuuta. Talo on avoinna aina osan viikkoa, sen näyttelyyn ei ole pääsymaksua. Joitakin ryhmiä on tulossa käymään jo juhannuksen jälkeen. Taidenavetta alkaa olla jo kunnossa, tien ja parkkipaikan parannus sekä opasteiden teko on vielä kesken. Työtä, taidetta ja opiskelua Jämsänkoskelainen Päivi Riihinen , 53, on tehnyt taidetta yli 30 vuotta, mutta pitänyt näyttelyitä harvakseltaan, ensimmäinen oli vuonna 2003. Hänen työnsä ovat useimmiten vähintään sivunneet taidetta. Hän on opiskellut taidekasvatusta ja -terapiaa. Hän on julkaissut muutamia lastenkirjoja, toiminut visuaalisen markkinoinnin opettajana ja keramiikkakurssien ohjaajana sekä taideterapeuttina. Vuodesta 2009 lähtien hän on ollut myös yrittäjä, eri tavoin. Kursseja voi jatkossa järjestää myös Hattulassa. Noin kymmenen vuotta sitten Riihinen hankki Hattulan tilan, jota on sen jälkeen remontoitu talviasuttavaksi. Taidenavetta on tilan aiemman omistajan Ida Mäkisen vanha navetta. Ympäristö, ihminen ja käsityöläisyys Esillä Hattulassa on Riihisen tekemää uniikkia taidetta, tauluja ja keramiikkaa. Riihisen taulut ovat värikkäitä ja keramiikka persoonallista. Taiteen lisäksi Riihiselle on tärkeää myös ympäristö, jossa taide on esillä ja käsityöläisyys. –  Kädentaito on yksi taiteen arvoja, mutta mykytaiteessa se ei useinkaan näy. Keramiikka on se, jossa käden osaaminen näkyy, siksi savi on haastava materiaali, kertoo Riihinen. Tärkeää on myös ihmisten kohtaaminen, taiteentekijän ja sen katsojan. Riihinen on itse paikalla koko kesän. Taide- ja keramiikkatalon näyttely tulee tulevina kesinä olemaan avoinna aina toukokuusta syyskuulle. Taidetta voi kyllä ostaa Hattulasta. Kaupallinen toiminta on kuitenkin pienimuotoista, taiteen tekeminen ja pysyvä näyttely on tekijälle itselleen ennemmin tärkeää terapiaa. Kansantarinat ja ne – veljekset Kansantarinat ovat aina kiinnostaneet Riihistä ja hänen töissään on paljon vaikutteita niistä. Hän kertoo, että viime aikoina Aleksis Kiven runous ja Seitsemän veljestä ovat tempaisseet hänet mukaansa. –  Kiven runoudessa on suomalaisen maiseman piirteet ja sen henkilöhahmot elävät myös tässä päivässä. Näyttely tekee kunniaa hienolle teokselle, kaikki siinä oleva on läsnä meille edelleen. Emme saa unohtaa sitä, sanoo Riihinen. Esillä olevan taiteen punaisena lankana onkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teos, Suomen Kirjallisuuden Seura, 1870. Tänä vuonna teoksen ilmestymisestä on kulunut 150 vuotta. Talosta Hattula hattumaakarin takia Vanhin Kuoreveden Elimäen maalla olleista torpista oli Hattula. Torppaa alettiin kutsua Hattulaksi, kun sinne muutti vuonna 1837 Akseli Matinpoika Helander , hatuntekijä eli hattumaakari. Helander oli kotoisin Kuoreveden Kolosalmelta. Puoliso oli Keuruun Leppäjärveltä Kaisa Kustaan tytär. Helander kuoli vuonna 1840 ja puoliso menehtyi nälkävuonna 1860. Hattulaan tuli uusi torppari Elimäen talosta, Johan Samulinpoika vuonna 1860. Hattulasta tuli talo 1900-luvun jälkeen. Hattulan viimeinen tämän suvun emäntä oli Ida Mäkinen. Hattulan kotisivut: www.paiviriihinen.fi. "Kiven runoudessa on suomalaisen maiseman piirteet ja sen henkilöhahmot elävät myös tässä päivässä." Päivi Riihinen