Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

J+J Teatterin Sota-aika: Jämsäläistorpasta kuvataan talvisotaa kotirintaman näkökulmasta

Sotia ja sankaritekoja on monenlaisia. Elämä on lopulta aikamoista arpapeliä. Tuottaja Risto Hakolan käsikirjoittama ja ohjaama Sota-aika kertoo kohtalonhetkistä yksittäisten jämsäläisten kokemana. J+J Teatterin musiikkinäytelmä sai ensi-iltansa 18. tammikuuta Jämsänkoskella. Esityksiä on 16. Sota-aika on Hakolan päätösosa Jämsä-trilogiaan. Aikaisemmat näytelmät olivat Juuso - Viimeinen patruuna (2017) ja Tapaus Isomäki–From 1918 (2018). Sota-aika vie katsojan talvisodan tapahtumiin jämsäläisen kotirintaman näkökulmasta. Talvisota kesti 105 päivää 30.11.1939–13.3.1940, eli 80 vuotta sitten. Sota-aika kunnioittaa sotiemme viimeistä veteraanisukupolvea. Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Jämsään työväenluokkaisen Anna Virtasen ( Marjut Manninen ) torppaan. Siellä asuu talvisodan syttyessä raskaana oleva miniä Maria Virtanen ( Kaisa Rantala ). Maria on kuuluisia Jämsän komiita, jonka isä ei hyväksynyt tyttärensä avioliittoa. Marian puoliso Jooseppi Virtanen ( Jukka Lahtinen ) taistelee muun muassa tykkimiehenä Tolvajärvellä muiden seutukunnan miesten kanssa. Tolvajärvellä taistelivat myös Mäntän, Vilppulan ja Kuoreveden miehet. Talvisota verotti ankarasti Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään miehiä, rintamalla kuoli 76 miestä. Lisää uhreja tuli jatkosodassa kaikkialle maahan. Torpan arkea saapuu sekoittamaan karjalaisevakko Kaapo Tikka ( Jouni Leppikorpi) . Neljän näyttelijän lisäksi valkokankaalle heijastetaan SA-kuvia sodan taisteluista, sotilaiden kärsimyksistä ja evakkojen raskaasta taipaleesta Karjalasta Sisä-Suomeen. Koskettavia tehosteita ovat putkiradiosta tulevat uutiset ja rintamalta kantautuvat pommituksen äänet. Näytelmä on vahvasti käsikirjoitettu ja dramatisoitu. Draaman kaari tihenee loppua kohden, kuten kuuluu. Näytelmän kaksi tuntia ei tuntunut lainkaan pitkältä. Täysi sali väkeä eli tunteilla mukana. En ollut ainoa, jonka silmäkulmat kostuivat. Esitys ei ole pelkkää ahdistavaa sodankauhua. Siitä pitävät huolen niin musiikki, karjalaisukon letkautukset ja anopin ja miniän välillä kiivaana käyvä sananvaihto. Poliittisesti naiset ovat vastakkaisilla puolilla. Miniä on ääri-isänmaallinen lotta, anopin näkemykset ovat maltillisemmat. Äitejä ja poikia on rintaman molemmin puolin. Äidin sanoin vahvimman oikeutta käyttävät rikkaat ja valtaapitävät. Muut ovat kärsijän roolissa. Sota alleviivaa sitä, että elämän arpapelissä lopulta kyse on aina yksilöstä, jokaisen ihmisen ainutkertaisesta elämästä. Jämsäläisteatterin vahvuutta ovat taitavat laulavat näyttelijät. Marjut Manninen vetää upeasti näytelmässä pari kappaletta saksaksi. Jukka Lahtinen sotilas Jooseppina tulkitsee kappaleensa vaivattoman helposti. Sotilas on lähes koko näytelmän ajan taustalla kirjoittamassa rintamalta kirjeitä kotiin ja laulaa välillä tuntojaan. Näytelmän jälkeen kysyin ohjaajalta, mistä näin hieno mieslaulaja on saatu teatterin vahvistukseksi. Hakolan mukaan huopatehtailijana paikkakunnalla tunnettu Lahtinen laulaa Jyväskylän oopperan kuorossa. Tätä näytelmää kannattaa tulla katsomaan kauempaa. Paikkakunnan historiasta kertova näytelmä nousee yleismaailmalliseksi. Tätä teemaa ohjaaja tavoitteli ja onnistui. J+J Teatterin talvisotaan sijoittuva musiikkinäytelmä, jota esitetään Jämsänkoskella. Risto Hakolan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä on Jämsän trilogian kolmas osa. Sota-aika on kunnianosoitus veteraanisukupolven muistolle. Rooleissa Marjut Manninen, Jouni Leppikorpi, Kaisa Rantala ja Jukka Lahtinen. Musiikin sovitus Matti Ekman. Näytelmässä 11 laulua sotavuosilta. Ne esitetään suomeksi ja saksaksi.