Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Asemanhoitajasta patruunaksi Kolhoon – Matthias Bonn oli aikansa suurmies

Yli 135 vuotta sitten Kolhoon ilmestyi huonosti suomea puhuva arvokas herra, joka ensi töikseen alkoi ostella seudun metsiä. Rahakas, tyhjästä ilmestynyt herrasmies kiehtoi paikallisia, mutta samalla myös herrasväkeä haluttiin väistellä. Pian sana kuitenkin kiiri ja paikalliset saivat tietää uuden tulokkaan kantavan nimeä Matthias Bonn . Bonn oli syntynyt lokakuussa 1853 Maalahdella. Hän oli 11-lapsisen perheen seitsemäs lapsi. Hän valmistui ylioppilaaksi Wasa Lyceumista ja toimi Kristiinankaupungissa puutavara-alalla jo vuonna 1873. Sieltä hän muutti Orimattilaan, avioitui Cecilia Lindrothin kanssa ja siirtyi rautateiden palvelukseen Vaasaan vuonna 1879. Rautatie ja asemanhoitajuus toi Bonnen myös Korkeakoskelle, mistä palasi pääkaupunkiseudulle. Erottuaan rautateiltä Bonn palasi Orivedelle, jonne perusti sahan, tervatehtaan ja kartanon. Orivedeltä hän on mitä ilmeisemmin matkannut Kolhoon tuolloin vuonna 1883. Ylelliseen elämään tottuneena Bonn rakennutti Kolhon Kuusikkoniemeen 1890-luvun lopulla Bonnen kartanon. Kaijanselän rannalla sijaitseva kartano oli kylän komein ja arvokkain rakennus. Kaksikerroksisen, valkoisen kartanon erikoisuus oli ulkoerkkeri. Kartanossa oli suuret ruudulliset ikkunat, paljon huoneita ja kiehtovat kierreportaat. Kartanoa ympäröi lukuisat rakennukset sekä suuri puistoalue, jossa oli ulkomaalaisia puita, kukkaistutuksia, kaarisilta sekä pyöreä tekosaari. Kaiken kaikkiaan kartano oli korkeakulttuurinen, jopa ylellinen. Kartanonherra, patruuna Matthias Bonnen perheeseen kuuluivat Cecilia-vaimon lisäksi, tämän sisar ja äiti eli anoppi, jonka kanssa Matthias oli huonoissa väleissä. Cecilia Bonn menehtyi sairauden uuvuttamana 1898 ja Bonn rakennutti Kolhoon perhehaudan, mausoleumin, joka valmistui vuotta myöhemmin. Vuosi Cecilian kuolemasta Matthias tai tutummin Matti solmi avioliiton uuden konttoristinsa Elma Matilda Hultin kanssa. Elma oli ajatusmaailmaltaan liikenainen ja hyvin Matin kaltainen. Kolhon teollisuuden perustajana Bonn tulee esiin vuonna 1896 perustetun sahansa myötä. Bonnen saha oli Keski-Suomen suurimpia sahoja ja se myi sahatavaraa koti- ja ulkomaille. Vuodessa sahattiin 177 218 tukkia ja työntekijöitä sahalla oli 242, joista 60 oli naisia ja 45 alle 15-vuotiaista. Viiden vuoden jälkeen saha ja kartano ajautuivat konkurssiin. Saha alkoi kuitenkin toimia uudelleen, sillä Elma Bonn huusi sahan ja tilan itselleen. Loppunsa Bonnen saha koki vuonna 1908 tulipalossa, joka tuhosi koko sahan. Palon uskottiin olevan tahallaan sytytetty, mutta todisteita ei löytynyt. Sahan loputtua Bonnet keskittyivät teollisen tervan valmistukseen ja maatalouden kehittämiseen. Terva- ja tärpättitehdas sekä sen tuotteet tunnettiin Suomessa ja ulkomailla. Bonnen maatila oli myös merkittävä. Tilan peltoala oli 1920-luvulla Vilppulan suurin, 71 hehtaaria. Bonn keskitti ja koneisti maataloutensa ja hän oli myös suurin lypsykarjan omistaja Vilppulassa. Matthias Bonn menehtyi 74-vuotiaana vuonna 1927. Hänen toinen vaimonsa Elma Bonn eli vielä 20 vuotta. Elma Bonnen kuoleman jälkeen perikunta myi Bonnen kartanon maineen G.A. Serlachius Oy:lle miljoonalla markalla. Matthias Bonn loi aikanaan pohjan Kolhon teollisuustaajaman sahateollisuudelle, antoi ihmisille työmahdollisuuksia, rakennutti lukuisia asuntoja, kehitti ja koneisti maataloutta sekä kasvatti tilattomasta väestöstä Kolhon työväestön. Jo näillä ansiollaan Bonn oli suurmies paikallaan ja merkittävä tekijä nykyisen Kolhon historiassa, vaikka monet muistavat hänet yhä kiihkoruotsalaisena, huonosti suomea puhuvana tyrannina, riitelijänä, konkurssin tekijänä ja virkansa juoneena asemapäällikkönä. Tulevana kesänä Bonn saa arvonsa mukaisen huomionosoituksen, kun Kolhoviikolla julkistetaan historiareitille uusi kohde, Bonnen historiataulu. Lähteet: Raija Auvinen, Konttoristi Suoma Paunin muistiinpanot, Vilppulan Joulu 1969, Maija-Stiina Roine: Kolhon kylän historia ja Mauri Mönkkönen: Vilppula-Pohjaslahden historia.