Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tästä vanhasta mänttäläisestä sananlaskusta olisi paljon opittavaa

Ole luottavainen, älä pelkää. Elämä on ihmeitä täynnä. Katso luottavaisen lapsen lailla kaikkeen, mitä teen hyväksesi. Älä pelkää. Vain muutama askel vielä, ja voimani tulee ilmi. Nyt vaellat pimeässä tunnelissa, mutta pian saat olla valona opastamassa niitä, jotka ovat peloissaan. Muista, vapiseva sydän, että kun Jumala kuulee, se merkitsee vastausta. Rukouksiisi - niitähän on ollut niin paljon - vastataan. En tiedä, kuka tämän edellä kirjoitetun tekstin on kirjoittanut. Sen on koonnut, monien muiden tekstien lailla, lontoolainen lehtimies A.J. Russel teokseen Jumala puhuu . Niin puhumme mekin. Puhumme monella kielellä ja tavalla. Vain harmillisen harvoin kuitenkaan ymmärrämme toisiamme. Voimme ajatella samoin. Ehkä emme vain kuule, tai ehkä emme sitten puhu kuitenkaan, ehkä vain ajattelemme puhuvamme. Olen puhunut viime aikoina normaalia enemmän. Olen puhunut lapsen kanssa. Lapsen kanssa, joka on minulle hyvinkin tuttu. Tuo lapsi katsoo luottavaisesti kaikkeen. Kaikkeen hyvään, mitä hänen hyväkseen tehdään. Hän katsoo luottavaisesti myös kaikkeen tuntemattomaan. Tietämättä katsooko hän hyvää, hän luottaa silti. ”Muista vapiseva sydän, että rukouksiisi vastataan.” Hän luottaa itseensä. Hän luottaa tulevaan. Hän sanoo: Moi. Teille kaikille. Sen kun huutelette. Harmi kun en kuule sanaakaan. Me puhumme paljon. Puhumme monella kielellä ja tavalla. Harvoin kuitenkaan kuulemme. Tuo luottavainen lapsi kuulee. Tuo lapsi uskoo. Milloin menetimme tämän lapsen? Milloin sinä - juuri sinä, lakkasit luottamasta. Milloin sinä menetit tämän lapsen? Yhdestä lapsesta kasvoi sotilas, toisesta lehtimies. Kolmas lapsi katsoo luottavaisesti tulevaan. Hän oppii kohta puhumaan. Kuuleeko häntä kukaan? Sitä en tiedä. "Ei se kummoista suuta tarvitse millä toisen haukkuu." Tässä mänttäläisessä sananlaskussa voisi olla oppia tulevaan - ihan jokaiselle. Puhumme paljon, mutta emme ymmärrä. Minä tiedän, että tämä on totta. Yhtä lailla tiedän, että tämä on totta kuin sinä tiedät. Minä jatkan keskustelua lapsen kanssa. Lapsen, josta kasvoi kerran sotilas ja lehtimies. Harmi, kun et kuule sanaakaan. Mutta muista. Muista vapiseva sydän, että rukouksiisi vastataan.