Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Eero Järnefelt oli tuottelias ja monipuolinen taiteilija

Kuluvan viikon aikana Kolhossa paltaan useaan otteeseen tasan 130 vuoden takaiseen kesään, jota on myöhemmin alettu kutsua Kolhon korkean kulttuurin kesäksi. Silloin kylässä asui koko kesän Vaasan läänin kuvernööri Aleksander Järnefelt perheineen. Hän vuokrasi Kolhossa sijaitsevan Malmin kartanon kesäasunnokseen. Kesän aika hänen luonaan vieraili runsaasti kulttuuriväkeä ja sen kesän aikana lausuttiin Kolhossa muun muassa suomenkielisen Päivälehden , eli nykyisen Helsingin Sanomien syntysanat. Tiistaina oli tilaisuus tutustu tarkemmin yhteen silloin Kolhossa vierailleista Järnefelteistä. Kolhon vanhalla koululla kuultiin tarinaa tunnetusta Suomen kultakauden maalarista Eero Järnefeltistä . Aiheesta luennoi Serlachius-museoiden taidekokoelmien tutkija Tomi Moisio . Hän oli jo aiemmin ennättänyt itse tutustua paikkoihin, joissa Järnefelt maalasi Kolhossa syntyneet teokset. Näistä tunnetuin lienee nykyään yksityisomistuksessa oleva Pyykkiranta . Hauskan anekdootin tästä työstä kertoi kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Juurakko . Hänen tietämänsä mukaan Ahvenanmaalla asuva teoksen nykyinen omistaja on siinä luulossa, että taulussa oleva maisema sijaitsee jossain saaristossa. Juurakon mukaan olisi hauska kertoa hänelle, mistä taulussa oleva miljöö oikeasti löytyy. Todella mielenkiintoisen ja avartavana luennon aikana selvisi, että Eero Järnefelt oli elämänsä aikana hyvin monipuolinen ja tuottelias taitelija, joka seurasi tarkasti ajan suuntauksia ja otti niistä myös vaikutteita omiin töihinsä. Kolhossa Järnefelt maalasi Pyykkirannan lisäksi taulut Ruispelto , Kesäyön kuu ja Matti Kolhon muotokuva. Tämän lisäksi hän kuvitti Juhani Ahon Teoksen Rautatie . Luennon aikana saatiin tehdä lyhyt aikamatka Järnefeltin tuotantoon ja kuultiin tarinoita hänen elämästään ja opiskeluistaan. Taideopinnot Eero aloitti Suomessa ja siirtyi pian jatkamaan niitä Pietariin. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan ja maalaamaan Pariisiin, jossa samaan aikaan vaikutti moni muukin suomalainen taitelija, kuten Axel Gallen . Myöhemmin Axel muutti nimensä suomalaisuushuumassa Akseli Gallen Kallelaksi. Akseli Gallen oli samaisena kesänä 1889 maalaamassa Keuruulla talonpoikaisia aiheita yhdessä ruotsalaisen Louis Sparren kanssa. Kolhon kulttuurikesä oli ainutkertainen. Järnefeltit eivät palanneet kylään toista kertaa. Eero Järnefeltin ura jatkui pitkälle 1900-luvulle. Hän kuoli vuonna 1937 tunnettuna taiteilijana ja professorina.