Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Nais- ja tyttökiekon kehittäminen on yksi jääkiekkoliiton strategian painopisteistä: ”Kehittämistyö on vaikeaa ilman viikoittaista harjoitusvuoroa”

JÄÄKIEKKO Tyttökiekon kehittäminen, lajin harrastajamäärän kasvattaminen sekä Hämeen alueen jääkiekkoseurojen auttaminen ovat tuoreen Hämeen alueen tyttökiekkokoordinaattori Linda Välimäen tehtäviä. Tampereen Ilveksen tyttökiekkovastaavana toimiva Välimäki näkee erittäin tärkeänä sen, että tyttökiekon asema saataisiin samalle viivalle poikajoukkueiden kanssa. – Monella paikkakunnalla seuran asenteet tyttökiekkoa kohtaan näkyvät muun muassa harjoitusvuorojen jakamisessa tai niiden saamisen vaikeudessa. Näin sen ei pitäisi olla, Välimäki sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Jääkiekkoliiton vuosien 2018–2020 strategian yksi painopistealue on nais- ja tyttökiekon kehittäminen ja sen pitäisi näkyä myös käytännön tasolla kaikissa seuroissa. Välimäki sanoo, että hänen tehtäviinsä kuuluu kartoittaa saisiko Hämeen alueelle muodostettua oman tyttökiekkosarjan. Sarjan saaminen edellyttää, että saataisiin lisää tyttöjä lajin pariin, ja ennen kaikkea tytöille omia treenivuoroja. – Uskon, että moni tyttö tulisi kokeilemaan lajia, jos he pääsisivät jäälle vain tyttöjen kanssa. Kynnys lähteä poikajoukkueeseen kokeilemaan on huomattavasti korkeampi, Välimäki sanoo. Välimäki vieraili perjantaina Mänttä-Vilppulassa vetämässä Koillis-Pirkan Kiekon (KPK) tyttöpelaajille treenit. KPK:n tytöillä on viime kaudella ollut oma jäävuoro vain kerran kuussa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tälle kaudelle KPK:n tyttökiekkovastaava Eija Pekkala on saanut hankittua tytöille oman treenivuoron kaksi kertaa kuussa. – Olen yrittänyt saada tytöille oman vuoron kerran viikossa, mutta vielä se ei ainakaan ole onnistunut, Pekkala sanoo. Omalla harjoitusvuorolla olisi suuri merkitys jo nyt lajin parissa oleville tytöille, mutta myös uusille tulokkaille. – Jos saisimme säännöllisesti oman vuoron kerran viikkoon, saisimme lähikunnista houkuteltua tyttökiekkoilijoita mukaan ja sitä kautta kehitettyä KPK:n tyttökiekkoa, ja mahdollisesti myös oman pelaavan joukkueen, Pekkala sanoo. – Peleihin pääseminen on tytöillekin tärkeää. Ja jossain kohtaa tulemme kuitenkin siihen, ettei poikajoukkueessa pelaaminen palvele tyttökiekkoilijoita niin kuin pitäisi. Silloin, jos haluaa jatkaa lajin parissa, pitää lähteä kauempaa etsimään tyttöjoukkuetta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Välimäen mukaan tyttökiekkotoiminnan kehitykselle on tärkeää myös se, että tyttöjen omia jääharjoitusvuoroja olisi mahdollisimman lähellä kiekkoilevia tyttöjä. – Toki treeneihin voi lähteä kauemmaksi, mutta toiminta ei kehity koskaan, jos jäävuoroja ei saada oman kodin läheltä sellaisille paikkakunnille, jossa tyttökiekkoilijoita jo on, Välimäki sanoo. KPK:ssa pelaa tällä hetkellä yli 20 tyttökiekkoilijaa. Jokainen heistä pelaa ikäsarjajoukkueissa yhdessä poikien kanssa. Vanhimmat tyttökiekkoilijat osallistuvat myös RuoSkAn ja KPK:n BC-tyttöjen yhdistelmäjoukkueen treeneihin ja peleihin. – Pienempien tyttökiekkoilijoiden kanssa meillä on tarkoitus osallistua pelitällit -sarjan peleihin kerran kuussa. Niissä pelaa useamman ikäisiä tyttöjä, mutta kaikkien taitotaso on sama, Pekkala sanoo. Edit 8.9.: Korjattu Eija Pekkalan sukunimi.